torstai 28. helmikuuta 2013

Metsälenkki

Aika tuntuu aina valuvan jotenkin käsistä ja koirien kanssakin tulee vain monesti talsittua tuttuja, tylsiä perusreittejä katuja pitkin. Eilen tuli kuitenkin jostain syystä lähdettyä metsään tarpomaan ja oli valtavan mukavaa. Siellä mietin, miksi ihmeessä en tee tätä useammin. Tuonne päästäkseen pitää vielä kiivetä pirun jyrkkä kallioseinämä: oli aika eksoottista liukkaalla kelillä. Sykemittaria ei tietystikään ollut messissä, mutta pumppu jyskytti varsin tehokkaasti mäkeä kiivetessä. Meinasi tosin hiukan tulla kiire, kun aurinko alkoi laskea. Mietin, että jos tulee ihan sysipimeää, niin miten ihmeessä mä löydän edes kotiin tuolta. Onneksi pimeä iski vasta, kun tarvoimme jo niillä tutuilla, tylsillä kaduilla.

Ravintoremonttikin sujuu hyvin. Tosin käsi sydämellä en voi sanoa noudattaneeni sitä ihan kirjaimellisesti. Onneksi tänään on taas uusi päivä ja olen hienosti mennyt listan mukaan. Eilen tapahtui ylilyönti, tosin en onneksi mässännyt sen rikollisemmalla jutulla kuin Real-leivällä. Listassa luki yksi viipale, jotenkin tämä matami tuli vetäneeksi niitä neljä. 

Keksinkin uuden tekniikan itselleni, kuinka välttää yli- ja ohisyönnit. Nimittäin aina kun mun tekee mieli syödä jotain ylimääräistä, puristan kerran mahamakkaraa. Se tosin saattaa näyttää hivenen hämmentävältä esimerkiksi kaupassa, mutta tällä mennään. Oma motivaattori kulkee aina messissä ;) Sitten kun siitä ei saa enää puristettua fläsiä sormien väliin, niin voin vaikka taputella lituskaa mahaa. Väitän, että sitten ei varsinkaan tee mieli porsastella. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat enemmänkin kuin tervetulleita :)