Karppausta vol. 151 899

En ole vielä uskaltanut teille hihkua aiemmin, sillä mulla on taipumus lipsua ruokavalioista. Mutta nyt tätä hommaa on jatkunut menestyksekkäästi niin kauan, että uskaltanen avata sanaisen arkkuni. Mun paino kohosi jotenkin käsittämättömästi 101 kg:n lukemaan, kunnes 27.10. aloitin karppaamisen. En oikein edes tiedä, miksi juuri silloin ja mikä aiheutti taas karppauskipinän. Pääasia kuitenkin, että se tuli jostain. Nimittäin tänään painoin 96,9 kg eli yli 4 kg vähemmän kuin kolmisen viikkoa sitten.

Ihmeellistä, miten karppaaminen oikeasti toimii näin hyvin. Nyt paino tosin on jumittanut tässä -4 kg:ssa jo muutaman päivän, mutta olo on hyvä ja mulla on vakaa usko, että paino nytkähtää taas alaspäin.

Hienointa karppaamisessa on se, ettei se ole mitään kituuttamista. Tänäänkin söin lounaaksi vuohenjuustosalaattia, joka oli aidosti tositositosi hyvää.

Dukan-dieetti Vol. 2

Tästä se (taas) lähtee. Nyt toinen päivä Hyökkäystä menossa ja hienosti menee.

Nyt olen kerännyt taas motivaatiota ja kroppa-ahdistusta tarpeeksi, että jaksoin lähteä karistamaan kiloja Dukan-dieetin opeilla. Eilen aloitin proteiinipäivällä ja jatkan niitä yhteensä kuusi päivää. Ohessa kuva suunnitelmasta, jonka mukaan voisin painaa jo ensi elokuussa parisenkymmentä kiloa vähemmän! Toivottavasti hyvä flow pysyy ja kiloja karisee.

Alku oli ainakin lupaavaa, kun nesteet ja pöhötys lähtivät liikkeelle jo yhdessä päivässä. Aamulukema vaa'alla oli reilun kilon vähemmän kuin eilen.

Vatsalihashaastettakin olen hienosti tehnyt, wuhuu! Tosin sen kohdalla olen alkanut miettimään haasteen miellekkyyttä, sillä mulla on ollut ihan sairaan kipeät niskat sen aloittamisen jälkeen. Siis niin kipeät, että särkylääkkeitäkin olen joutunut kiskomaan ja venyttely ei auta. Täytyy katsoa, mihin suuntaan homma kehittyy ja pitääkö esimerkiksi vatsalihassarjoja tehdä useampia pitkin päivää eikä kerralla koko jäätävän pituista settiä.

Iloista viikonloppua, nyt sulatellaan kiloja!

Työnteko tekee mun linjoille hyvää!

Aloitin työt maanantaina hoitovapaan jälkeen. Se on tuonut uutta puhtia painonpudotukseen ja kropparemonttiinkin. Toisin kuin voisi luulla, töissä käyminen tuntuu tuovan lisää aikaa mulle panostaa itseeni. Työpaikalla en käy napsimassa salaa suklaata jostain kaapista, tuskastu mulle huutamisesta tai muutenkaan syö mitä milloinkin ehtii, jaksaa tai viitsii. Aamupalan olen napannut työmatkalle autoon mukaan, töissä käyn työpaikan ravintolassa tai jossain läheisessä ruokkimalaitoksessa syömässä lounaan, iltapäiväksi olen kanssa tehnyt jotkut eväät ja sitten kotona syönyt päivällä jotain fiksua. Mun repertuaarista ovat jääneet kokonaan pois ylimääräiset mässyttämiset, sillä töissä ei ole tilaisuutta syödä kokoajan ja sitten päivällä töiden jälkeen olen perheen kanssa, niin ei siinäkään mitään Fazerin Sinistä mussuteta. Jes! Paino on tippunut tällä viikolla jo kilon, vaikka kotona se tuntui vain jumittavan paikoillaan.

Vasta vajaa viikko tätä työelämää takana, mutta energiaa on ihan eri tavalla kuin kotona. Aloin väsyä aikalailla lasten kiukutteluun ja musta tuntuu, etten ollut enää erityisen jaksava äiti sen möykkäämisen suhteen. Nyt jaksaa ihan eri tavalla, kun on saanut päivän keskustella aikuisten kanssa ja tehdä työtä, missä on hyvä.

Vettäkin tulee juotua enemmän kuin aikaisemmin, vaikka olen kyllä ollut ahkera juomari ennenkin. Kotona tosin kului paljon myös Pepsi Maxia, nyt se varmaan jää lähinnä viikonloppuihin ja yksittäisiin lasillisiin arki-iltoina. Nyt mulla on iso lasillinen vettä työpöydällä ja siitä tulee juotua pitkin päivää ihan huomaamatta.

Yllättävän helppoa ja vaivatonta arki tällä hetkellä. Lapsetkin menevät iloisina hoitoon, tottuivat siihen ihan päivässä tai parissa. Tietty takapakkeja voi tulla, mutta nyt näyttää erinomaiselta. Mä olen onnellinen ja melko varma siitä, että onnistun tässä painonpudotuksessa :)