Musta tuli tänään KARPPI tai ainakin hiilihydraattitietoinen

Tulin siihen tulokseen, että tässä on nyt vuosia inhottu omaa kroppaa ja aina vaan jostain sitä laardia on haalittu lisää. Suurin syy siihen on omalla kohdalla valtava herkkuhimo, lähes tauotta käyvä suu ja hiilihydraattihutun tuottama mielihyvä. Lueskelin innostavaa kirjaa aiheesta ja koin jonkun herätyksen: tätähän pitää alkaa tekemään. Tosin tunnustan, etten vielä oikein ymmärrä ruokavaliosta edes perusteita ja että pelkään sössiväni koko homman. Mutta seuraan vaakaa. Jos lukemat menevät alaspäin, niin sitten teen jotain oikein.

Tänään mä laitoin aamiaiseksi maustamatonta rahkaa ja siihen pakastettuja mustikoita. Mutta koska olen tällainen herkkuarse, maistui tuo tosi kitkerältä jotenkin. Olen tottunut liian sokerisiin juttuihin, kun ei tuollainen perussetti maistu. Sain siitä alas puolet. Toivottavasti makuaisti tottuu vähempään herkutteluun ja tuokin alkaa maistua. Funlightin sotkeminen rahkan sekaan ei kiinnosta mua sitäkään vähään, ajatuskin tuntuu kerrassaan kuvottavalta. Funlight on vedenkin seassa pahaa... Vai?

Lounaaksi söin tällaisen setin.

Vitsit, kun tuosta pekonista tuli maukasta. Melkeinpä rikollisen hyvää, etten sanoisi. Voiko tämä olla terveellistä? Ihanko oikeasti? Jos kyllä, niin miksi ihmeessä mä en alkanut toteuttaa tätä ruokavaliota yhtään aikaisemmin?