Unettomuus, jätä mut rauhaan!

Ninni (http://projekti20kg.blogspot.com/) vinkkasi Duodecimin sivuista (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti), joista löytyikin kaikkea mielenkiintoista nopeallakin vilkaisulla. Mullahan on näitä korkean luokan uniongelmia, vieläpä pitkäaikaisia, joten tämä lista vaikutti kiinnostavalta. Tosin käytyäni sen läpi, huomasin, että en voi parantaa omia käytösmallejani juurikaan. Niin blääh! Mua ahdistaa jo etukäteen ensi yö.

Unettomuuden hoito

Tarkista elintapasi. --> Tehty ja myös korjattu.
Vähennä nautintoaineiden käyttöä. --> Paha vähentää, kun en juuri käytä.
Lisää liikuntaa. --> Päivittäin lenkkeilyä n. 50 min ja lisäksi 2-3 x vko kuntoilua.
Älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä. --> Aina on useampi tunti välissä.
Älä syö iltaisin liian raskaasti. --> Hyvin harvoin tulee mässäiltyä iltaisin.
Älä mene nukkumaan nälkäisenä. --> Tähän kyllä syyllistyn toisinaan, mutta harvoin.
Palauta säännöllinen unirytmi. --> Vähän vaikeaa, kun lapsi kiljuu hereille joka yö.
Käsittele huolet päivällä. --> Ihme kyllä, öisin ei juuri tule murehdittua.
Vältä liian pitkään nukkumista. --> Viittaan edelleen lapseen: herätys on viim. klo 7.
Tee nukkumisympäristö otolliseksi. --> On sänky, viileä ilma ja hyvä peitto + tyyny.
Rauhoitu. --> Harvoin tulee sängyssä täristyä (paitsi... hehe... *punastuu*)
Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten. --> Nukkua en osaa ja saan harvoin ;)
Älä yritä nukahtaa väkisin. --> Tässä olisi paljon korjattavaa.
Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta.
--> Kuin myös

Taas himpun verran alempi lukema

Minä, Malttamattomien Painonpudottajien Rivijäsen, hyppäsin tänäänkin vaa'alle ja sain lukemaksi 84,1 kg. Eli -300 g eilisestä. Kiva tulos, vaikka eilen tuli jotenkin syötyä 40 g hiilihydraatteja. Taisi olla isommat annoskoot kuin edeltävänä päivänä, sillä about samaa tavaraa tuli vedeltyä. Mutta hyvä tuokin grammamäärä: pidän omana tavoitteenani, että maksimissaan 60 g hiilihydraatteja päivässä. Jos ne joskus ylittyvät, niin en siltikään kaiva ruoskaa esiin, mutta yritän kyllä seuraavana päivänä parantaa.

Mutta on tämä kyllä sellainen suo, miinakenttä, taistelutanner. Karppaajia on joka lähtöön ja monella on kiivaita mielipiteitä asiasta. Mitä nyt olen joitain keskusteluja seurannut, niin aloittelijoille helposti naljaillaan tai heidät jotenkin teilataan. Onneksi omalle kohdalle on toistaiseksi osunut vain kannustavia tyyppejä ja olen saanut fiksuja neuvoja.

Lisäksi aikamoisen laaja käsite koko karppaus. Jo pelkästään karppaus.infon keskustelupalstalla eri alalajeja on lukemattomia: Atkinsin dieetti, Antti Heikkilän Pellinki-dieetti, Ketokarppaus, Kasvispainotteinen, Kivikautinen ruokavalio, Kwasniewski: Optimal diet, Michel Montignacin ruokavalio, Pätkäpaasto, warrior yms., Schwarzbein, Zone... Just nyt en jaksa ottaa selvää, mitä noista mä toteutan vai toteutanko mitään... Hommaan jostain jonkun hyvän kirjan ja tukeudun siihen, vaikkakin sekin on tietysti yhden ihmisen mielipide aiheesta.

Muuten mulla on ihan mahtava fiilis, mutta univaikeudet kiristävät vähän hermoja. Viime yönä nukuin hyvin 1,5 h, kunnes tytär alkoi itkeskelemään. Sitten sen jälkeen en saanutkaan unta, vaan pyörin melkein 2 h sängyssä aamuyöllä. Siitä sitten tulin olohuoneen puolelle hengailemaan ja nuokkumaan sohvalla, kunnes koira yrjösi (keskelle mattoa tietenkin). Siinä sitten sitä itsekin kyökkäillen hankasin, oli meinaan haju varsin karsea. Olo oli vähän kuin jossain sketsisarjassa: muu perhe nukkuu ja yksi hölmö pesee koiran yrjöä matosta talouspaperilla neljältä aamuyöllä. Njoo. Siitä sitten tuon operaation jälkeen raahauduin takaisin sänkyyn, jossa taas taistelin saavani unen päästä kiinni. Seuraava havainto koittikin sitten 6.45, kun miehen herätyskello soitti ja sitten alkoi taas tytärkin huudella. Pikkuisen vähillä unilla siis. Ja jos tämä olisikin vain satunnaista, niin no worries, mutta kun valvoessa menee 90 % öistä ainakin. Huoh.

Läski lähtee Lontooseen

Hih, varasin äsken lennot Lontooseen alkutalvelle. Tykkään siitä kaupungista kovasti ja kaipaan pientä irtiottoa omasta arjesta. Mies ja lapsi jäävät kotiin, sillä reissuseuraksi lähtee sisko. Jeah: luvassa on shoppailua, notkumista, ehkä jotain nähtävyyksiä ja toivottavasti fiksua syömistä. Mullahan on myös Uusi upeampi minä -palkinnoissa matka odottamassa, mutta tämä on tällainen ekstrareissu.

Punnitsin itseni tänään ja vaaka näytti 85,2 kg eli parisataa grammaa vähemmän kuin edellisellä kerralla. Noin pienet heittelyt nyt ovat ihan yhtä tyhjän kanssa varmaankin, mutta aina pitää olla iloinen, kun lukema on hilautunut alaspäin. Kohta saan hommata mun ensimmäisen varsinaisen palkinnonkin: listalla komeilee uusi lävistys lukemassa 85 kg. Ou jee!

Kerrottakoon vielä, että tuli taas viime yönä kärsittyä aikamoisesta unettomuudesta. Kohta 1,5-vuotias lapseni ei VIELÄKÄÄN nuku öitään ja taas viime yönä huuto alkoi 2.20. Ihanaa. Tätä 1,5-vuoden vähäunisuutta syytin aikoinaan siitä, että lihoan. Väsyneenä sitä sortuu entistä helpommin makeisiin herkkuihin ja osoittavathan jotkut tutkimuksetkin vähäisen yöunen ja lihavuuden liiton. Nykyään olen kyllä sitä mieltä, että tuo on vain löyhä tekosyy tarttua suklaaseen. Itse tein sitä aikani, toivottavasti sain kierteen katki.