Painonlaskun salaisuus = karppaus

Olen kerrassaan häkeltynyt jälleen kerran. Olen nyt karpannut kunnolla jokusen päivän ja paino on mennyt vauhdilla alaspäin. Tänään vaaka näytti 85,9 kg. Mulla alkaa olemaan samanlainen olo kuin ekaa kertaa karpatessani juuri ennen raskautumista: että tietäisin jonkun salaisuuden. Silloin huvittelin mielessäni ajatuksella, että menisin kaupassa sanomaan jollekin samanlaiselle pullukalle kuin itsekin olen, että hän veisi leivät, pullat ja muut hötöt takaisin ja ostaisi tilalle karppijuttuja. Näin en tietystikään tule koskaan tekemään, mutta saahan sitä mielessään huvitella ;)

Eilen kyllä koeteltiin mun selkärankaa tämän asian suhteen. Olin nimittäin nälkäisenä ruokakaupassa. Yleensä silloin sorrun todella helposti suklaaseen. Nytkin teki jotain herkkua mieli, mutta ohitin reippaasti suklaahyllyn (tosin tutkailin hetken tummia suklaalevyjä, mutta jäivät hyllyyn). Laitoin kärryyn kyllä herkun, joka ei varsinaisesti kuulu karppaajan ruokavalioon: proteiinipatukan. Mutta se mulle annettakoon anteeksi. Sitten olin jo selvinnyt kassoille asti kunnialla, kunnes kauppiaspirulainen oli iskenyt siihen kassan viereen ison kasan Fazerin Sinisiä tarjoushintaan. Ihan pienen tovin pohdiskelin, että "No on kyllä halpaa ja ovat tosi hyviä". Syy jättää ostamatta ne oli varsin lystikäs: en olisi kehdannut laittaa niitä siihen mun karppiostosten sekaan XD Tuskinpa kaupan kassat ostoksia sillä silmällä kyyläävät, mutta omaan silmään olisi näyttänyt häijyltä, jos siellä rahkan, vispikerman, rehujen ja lihan seassa olisi ollut jotain, mikä suorastaan kirkuu ostajansa selkärangattomuutta.