Tekosyiden maailmanmestari

"Siis kyllähän mä alkaisin syödä järkevämmin, jos vaan en sattuisi olemaan näin väsynyt, jos nämä suklaat eivät olisi tarjouksessa, jos mulla ei just nyt olis nälkä, jos mä vaan saisin enemmän omaa aikaa tai mielihyvää jostain muusta kuin herkuista..." Blaa, blaa, blaa. Mun suu käy kuin märehtivällä lehmällä ja sellaiselta alan näyttää. Mitkään vaatteet eivät mahdu päälle (paitsi raskausvaatteet ja jotkut teltat), näytän kuin vatsassa kasvaisi uusi ihmisenalku ja muutenkin on mieli vähän matalalla. Aina uuden päivän koittaessa vannon, että NYT lähtee tämä mun ryhtiliike ja NYT mä en osta enää mitään mässyä. Ja kun menen kauppaan, lähtee kotiin herkkuja. Kohtaloksi on koitunut viime aikoina suklaa, siihen on syntynyt jonkinasteinen himo. Äsh. Eikä sitä auta edes se hiljattain uutisoitu juttu, että suklaaseen menee valmistuksessa väkisinkin torakanpalasia ja jos on allerginen torakoille, voi saada oireita. Yök ja silti nam.

Salilla olen kyllä käynyt 2-3 kertaa viikossa ja siitä tykkään kovasti. Saan omaa aikaa ja tuolla tavalla on toivoa, että saisin edes osan laardista vaihdettua lihaksiksi. Otin talteen uusimman FIT-lehden ruokavalio- ja treeniohjelmankin. Ihan niin vähäkalorista ruokavaliota en tietystikään voi näin imettäessä alkaa noudattaa, mutta siitä saisi kyllä hyviä vinkkejä. Tuijottelen sitä keittiön pöydällä päivittäin ja olen onnistunut noudattamaan sitä noin puolet päivästä ;) On sekin jo jotain ;D

Katselin tuossa matkatarjouksiakin, kun mulla on krooninen matkakuume. Rahaa ei näin äitiyslomalla ole liiaksi asti, mutta osa tarjouksista on niin halpoja, että siihen voisi olla varaakin jopa. Mutta sitten visualisoin itseni uima-altaalla tämän taikinaröllykän kanssa eikä se oikein houkuttele. Varailen siis matkan sitten, kun kehtaan ottaa joukkueteltan päältäni pois.

Mies ei ole sanonut läskeistä mitään, mutta kyllä huomaan, ettei sitäkään mun muodot liiemmin napostele. Ensinnäkin, makuukammarissa on niin hiljaista, ettei tosikaan ja toiseksi se saattaa sivulauseissa antaa ymmärtää, että voisin tehdä jotain. Esimerkiksi olin menossa kavereideni kanssa ravintolaan syömään ja keskustelu meni näin:
Minä: "Otan varmaan siellä ribsejä. En halua mennä sinne popsimaan salaattia, kun sellaista osaan itsekin tehdä. Uskon, että ravintolassa saa syödä jotain epäterveellistäkin, kun siellä tulee käytyä niin harvoin, tyyliin kerran parissa kuukaudessa".
Mies: "On kaikella silti merkitystä".

Ja kun olimme viikonloppuna sukulaislapsen synttäreillä, tunsin pistäviä katseita mieheni puolelta, kun lapioin lautaselle palan kakkua. Voin tietysti kuvitellakin kaiken, mutten usko. Hän on sellainen kuivan kesän orava, ei grammaakaan ylimääräistä ja vaimo on tuhti maatuska. Hän rakastui 15 vuotta sitten barbiin ja sai maatuskan. Auts.

Päivitettyjen mittojen päivittelyä

Ah, kuinka ihanan monimerkityksellinen otsikko. XD

Ja sitten asiaan. Vaikka laardia on tosiaan enempi kuin laarditynnyrissä, olen yhtä hyllyävää taikinaa ja takapuoleni muistuttaa kahta jättimäistä appelsiinia, niin mitat ovat sentään menneet alaspäin. Okei, painossa on pientä takapakkia, mutta sentit ovat mun puolella. Katsokaa vaikka alta, sulussa on mitat kuukauden takaa:

Paino 88 kg (86,6 kg, AUTS!)
Navanympärys 99 cm (104 cm)
Vyötärö 88 cm (92 cm)
Lantio 112 cm (113 cm)
Rinnanympärys 101 cm (104 cm)

Päivitin tiedot myös tuonne Kylmää faktaa -sivulle, niin voin toivottavasti taas ensi kuussa tulla tänne hihkumaan, että taas ovat mitat pienentyneet kivasti.

Eilen olisi ollut salipäivä, mutta jotenkin koko päivä vaan katosi ja sitten olikin jo nukkumaanmenoaika. Kävin tosin eilen lääkärillä, sillä mun sormi on pahasti halkeillut. Ihotautilääkäri sanoi, että se "on tyypillinen äitiyslomalaisen sormi, kropan stressireaktio, jota pitää hoitaa nyt rasvoilla ja välttää kemikaaleja ja ruokakosketusta". Niin ja ilmeisesti myös vauvan shaiban pesemistä, joten aina kun poika käryää ja mies on kotona, isken vauvan hänelle ja käsken hoitamaan homman kotiin. On tässä siis paljon myönteistäkin ;) Tänään olen kuitenkin menossa salille paikkaamaan tilannetta, pääsee taas vähän hikoilemaan omassa rauhassa. Meitsi tykkää.

Niin ja lämpimästi tervetuloa uusi lukijani! :) Kiva, että löysit tänne.

Saleilua

Jossain tuolla ihran alla on varmasti mitä mahtavin hauis.

Arkipyhät ovat mitä oivallisinta aikaa kurvata kuntosalille, koska siellä ei yleensä ole juuri ketään. Sama homma oli eilen, vaikka luulisi toisin, kun vettä tuli taivaalta kuin maailman suurimmasta sadettimesta ja muutenkin keli oli kuin kurja morsian. Ehdin siinä sarjojen välissä napsia iloksenne pari kuvaakin, koska sellaistahan en kehtaisi muuten kuntoilun lomassa harrastaa ;)

Jalkaprässissä tein kolme kympin sarjaa ja uskon, että olisin jaksanut ehkä vielä vähän isompien painojen kera. Ensi kerralla sitten.

Miksi taas eksyin vauvapalstalle?

Jostain käsittämättömästä syystä surffasin vauvapalstalle lueskelemaan, mitä muille samanikäisten vauvojen perheille kuuluu. Joku kirjoitti, että hänen vauvansa on todellinen puklunaattori. Se oli mun mielestä ihan hauskasti sanottu, kunnes kirjoittaja oli siihen loppuun laittanut selityksen, että tuo "on väännös terminaattorista". Osanotot sille, joka ei tuota olisi ymmärtänyt ilman rautalangasta vääntämistä.

Kropparemontti ei toimi nyt yhtään, sillä olen taas haksahtanut suklaaseen ja se mun löytämä motivaatio hukkunut jonnekin. Liikkumassa olen käynyt ahkerasti, muttei se paljoa auta, jos tulee mässättyä suklaalla. Enkä siis tarkoita mitään palan tai parin syömistä, vaan HAUKKAAMISTA suoraan suklaalevystä. Tsiisus. Mulla on ongelma.

Googlasin jopa Anonyymit ylensyöjät -järjestön (koska Täydellisissä naisissa joku hahmo kuului sellaiseen ja tuli siitä mieleen, että mullakin kyllä taitaa olla jonkinsortin ongelma). Jep. Ei ollut mun juttu. Nimittäin ovat sotkeneet siihen hommaan jotain jessejuttuja ja ne eivät ole mua varten. Pitää siis vieroittautua suklaasta ihan ominnokkineni jotenkin.

Asiaa ei kauheasti auta se, että öisin en saa nukkua ja olen aika finito välillä. Silloin tulee keksittyä tekosyitä toisensa perään ja jotenkin kurvattua lähikaupan karkkitiskille tuon tuosta. Auttakaa!

Uimarengas omasta takaa

Tässä sohvalla lytyssä lojuessa tuli puristeltua vatsaröllyä ja halusin jakaa sen teille. AUTS.

Pappa, 72 v

Törmäsinpä Facebookissa yllä olevaan kuvaan (joka on alunperin osoitteesta: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-Z2X11bgunpCX3KNAdDk-KuxtQz2XTB7uF-ETymKP_OOJqYXWf2H-fk9TyoNJ_0Eij__Yc-qgV1P1eNTNBCl1kX0xWNN8J8kebbKNgJbUSaKYxGM4bo9bBV0Dgd8eE5tcnSnuhyphenhyphenMAczvk/s1600/jeff_life_age72.jpg). Siinä poseeraa 72-vuotias mies. Siis HÄRREGOOD, missä kunnossa. Wau. *Ihastuksen huokaus*

Harvemmin sitä voi sanoa, että noin iäkkään herrasmiehen kroppa on kuumassa kunnossa, mutta tästä nyt on kyllä pakko olla sitä mieltä (ainakin tällaisen lihaksikkaita ihmisiä ihailevan). Olisi varmaan aikamoinen järkytys kyllä, jos rannalla sihtaisi jo pitkältä näin häikäisevän kropan ja sitten läheltä huomaisi, että "kappas, ukkohan on vielä rapiat 10 vuotta vanhempi kuin vaikkapa oma isä". Mutta ihailtavaa kyllä, kerrassaan.

Mitä muut tuumitte, kuuluuko ikäihmisen näyttää toinen jalka haudassa olevalta vaiko kenties näin ällistyttävän mahtavalta? (Miten niin johdatteleva kysymys) ;)

Järjettömyyden multihuipentuma

Onpas järjetön blogikirjoitus tuo edellinen ennen, kuin kuva latautui siihen :) Siinä tosin olisi ollut jotain logiikkaa heti, jos mun kännykällä ottama kuva olisi oikein latautunutkin heti tänne. :D Mutta siis, olin jälleen eilen salilla nauttimassa omasta ajasta ja hikoilemassa. Siinä vedin 20 minuutin alkulämmittelyt kuntopyörällä ja lueskelin uusinta Elleä. Kotonakin mulla on lehtiä suorastaan läjäpäin välillä, mutten niitä ehdi lukea, kun esikoinen tulee pyytämään, että luen hänen kirjaansa hänen kanssaan. Ei siinä henno sanoa, että "äiti ei just nyt ehdi, kun luen näitä muotijuttuja tms". Iltaisin taas koomailen sohvalla Täydellisten naisten, Salattujen elämien, Housen, Matkaoppaiden ja mitänäitänyton kanssa. Joten ainoa mahdollinen lehdenlukuhetki on oikeastaan se alkulämmittely salilla. Sanokaa mitä sanotte, mutta tulee siinäkin hiki ja kaloreitakin kuluu (ainakin sykemittarin mukaan) :)