Tämä hommahan mitä ilmeisemmin toimii. Ainakin tuksuturvotus on taas valumassa viemäristä alas. Uu jea! Tänään on siis kolmas Dukan-dieetin hyökkäyspäivä menossa. Aamulla vaaka näytti tasan 2 kg vähemmän kuin aloittaessani tämän 3.7., joten vauhti on mitä mainioin ja todellakin motivoiva.
Kiusauksia ei ole liiemmin tullut näiden kolmen päivän aikana. Toki välillä käy mielessä, että "jos nyt ottaisin palan tuosta" tai "pääsen yksinäni kaupungille, pitäisikö käydä Subwayssä". Ne ovat kuitenkin sellaisia ohimeneviä ajatuksia, joille on helppo sanoa ei. Täytyy vain huolehtia siitä, ettei nälkä pääse liian suureksi kiusausten äärellä.
Jotenkin musta tuntuu, että lihavuus on vähän sama kuin alkoholismi. Riippuvaisuus kohdistuu vain eri asiaan. Luultavasti sitä saa tarkkailla koko loppuikänsä syömisiä, ettei taas lähde lapasesta. Yllättävän vaikeaa on ainakin ollut lopettaa epäterveellinen syöminen, vaikken itse ole viihtynyt vartalossani enää vuosiin. Nyt on sellainen fiilis, että oksat pois: musta TULEE hoikka ja treenatun näköinen!
Tänään olin kuntosalilla ekaa kertaa aloitettuani uuden ruokavalion. Ihme kyllä, tehot eivät loppuneet. Moni sitä on varoitellut, että kun ei syö hiilihydraatteja, niin ei jaksa treenata. Onneksi jonkun verran hiilareitakin tulee tulevaisuudessa ruokavalioon, nimittäin pelkkä proteiinitankkaus alkaisi varmasti näkyä jossain vaiheessa ylös nousevien painojen koossa. Nyt ei kuitenkaan tehnyt tiukkaakaan tehdä samoilla painoilla kuin ennen: hauiksia 10 kg painoilla ja punnerruksetkin sujuvat jo suorin jaloin (tosin punnerruksia menee vain viisi kerralla ja se vika aina ihan täristen, mut olen silti aika ylpeä siitä, sillä esimerkiksi vielä viime vuonna tein punnerruksia vain polvet maassa).
Miksi tuhlaisin elämäni parhaat vuodet itseni inhoamiseen? On aika päästä laardista eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat enemmänkin kuin tervetulleita :)