Sankari keittiössä

Jotenkin meidän koti tuntuu nielevän kaikki tarpeelliset tavarat jonnekin. Tällä kertaa oli kattilan kansi hukassa. Mutta katsokaas, kuinka kätevä emäntä musta kuoriutui! Hyvin toimii paistinpannunkin kera ;) (Tosin se paistinpannun poisottaminen ei sitten mennytkään ihan kuin Strömsössä, sillä siihen oli tiivistynyt ihan simona vettä ja kastelin suunnilleen koko keittiön).

Ja mitäpä ruokaremonttiin tulee, niin hyvin sujuu kuulkaas! Olen nyt pitänyt kaksi proteiinipäivää putkeen ja ajattelin vielä jatkaa kolme päivää lisää, sit taas vähän rehuja. Paino alkoi nimittäin uhkaavasti kipuamaan taas ylöspäin, lipsumisen vaara nousi ja mitä kaikkea, joten mennään nyt sitten tällä raaemmalla tahdilla. Mullehan se on helppoa, koska mä RRRRRAKASTAN lihaa, keitetyt kananmunat on huippuhyviä merisuolan kanssa ja tykkään mm. broilerin leikkeleistä. Rahkakin maistuu, kun sekoitan siihen rasvatonta jogurttia mausteeksi. Parasta on ehkä banaanijogurtti, vanilja- ja mansikka toimivat hyvinä kakkosina.

Nyt paistelen kalkkunafileitä pannulla. Kohta pääsen järsimään niitä ja kaveriksi ajattelin kipata raejuustoa. Toemii!

A BEAUTIFUL BODY -haaste

Törmäsin tänään Mintun blogissa haasteeseen, jossa ottaa kuva omasta kropasta ja kertoa siitä pieni tarina. Olla sellainen, kuin on. Oi mutsi mutsi oli myöskin hypännyt kelkkaan mukaan, joten meikä sitten samaan junaan. Eli täältä pesee.

Tässä olen minä, juuri äsken, riisuttuna mekosta, ihan kylmiltään. Siinä on minun 30-vuotias kroppani, kahden lapsen jälkeen. Olen aina kammonnut ylikilojani, taistellut niitä vastaan ja itsetuntokin on toisinaan varsin matalalla. Mutta kun katsoo kuvaa ulkopuolisen silmin, niin näytän ihan hyvältä. Sellaiselta pehmeältä, en ehkä järin lihavalta. Siitäkin huolimatta pyrin karistelemaan kohti normaalipainoa. Matkalla aion kuitenkin hyväksyä itseni edes vähän paremmin.

Vastaa säkin haasteeseen ja linkitä se mulle. Kiinnostaisi nähdä :)

En edes se kylpylän tuhdein

Desigualin ihanista ihanin mekko.

Kävin tänään ipanoiden kanssa kylpylässä, koska ulkona satoi, oli harmaata ja muksut alkoivat olla kotona vähän turhan paljon täynnä virtaa. Siellä lasten altaassa istuskellessani ehdin myös katsella ympärilleni. Näyttää ylipaino olevan varsin yleinen ongelma, kun noin 90 % kylpijöistä oli melkoisen muhkeita. Itse menin siinä porukassa suolastaan solakasta, mikä tietty oli varsin mukavaa. Naisista melkein kaikki olivat ISOJA, miehet keskivartalostaan tuhteja ja huolestuttavan paljon siellä oli lihavia lapsiakin.

Ennen kuin kukaan hermostuu, niin en tietysti käynyt siellä tökkimässä tuhteja vatsamakkaroihin. Itsellänikin niitä on iloisesti ja tiedän, miten hankalaa niistä on päästä eroon.

Välillä silti mietin, pitäisikö sanaa "normaalipaino" muuttaa "ideaalipainoksi" tms. Kun normaalipaino tuntuu olevan nykyään kovasti ylipainon puolella, ainakin ihan silmämääräisen tutkimuksen perusteella.

Tuolla kylpylässäkin on muuten hampparirafla ihan siinä altaiden vieressä. Näitä havaintoja tehdessäni ei käynyt mielessäkään, että "hei, mulla on nälkä, mennäänkö tuonne syömään". Tänään on muutenkin ollut ihana helppoa noudattaa taas Dukanin proteiinipäivän oppeja. Tiukasti ruodussa eikä yhtään ylilyöntejä. Hienoa!

Ripsienpidennysräpellystä kotona

Mähän olen tällainen, että tykkään kovasti kaikenlaisesta kaunistautumisesta ja haluaisin näyttää tyrmäävältä. Rahaa ei kuitenkaan ole riesaksi asti. Niinpä sitten päätin kokeilla ja tilasin Ebaystä ripsienpidennyssetin. Ha! Ja nyt opiskelin aihetta Youtubesta. Kaikki katastrofin ainekset ovat kasassa, mutta näillä mennään. Jos saan joskus räpellettyä ripsiin jotain nähtävää, niin voin laittaa tuloksia tänne ;)

Sivuraiteilla piipahdettu

Lehdessä oli Voglian mainos. Itse putiikista en mitään tiedä, mutta tykkäsin niiden sloganista. "Sinä olet sopiva". Ihanan armollinen ajatus :)

 Otsikosta voinette päätellä, että tuli ensimmäistä kertaa poikettua ruokavaliosta. Sunnuntaina ihan pikkuisen ja eilen maanantaina sitten vähän isommin. Oli huono päivä, lapset huusi, mua väsytti ja sitten jäin yksin, kun mies lähti harrastuksiinsa ja lapset nukkuivat. Juuri se klassinen tilanne, jolloin ylipainoinen salasyöppö avaa kaapin ovet. Ensin mussutin vähän miehen irtokarkkeja, sitten rohmusin lapsilta jäätelötuutin, jääkaapista yhden vaniljavanukkaan ja vielä kaksi LEIPÄÄ. Siis leipää! Mä en edes tykkää leivästä mitenkään järisyttävän paljoa. En tiedä, miksi sorruin, koska dieetti on tehokas, helppo noudattaa ja oikeastaan aika mukavakin. Tiedän, että haluan laihtua ja että näytän hyvältä hoikempana. Ja silti söin tyhmiä juttuja, mikä näkyi tänään vaa'alla painon näyttäessä lukemaa 83 kg.

Repsumiset tosin kuuluvat elämään. En ole yli-ihminen, joka pysyy aina tiukkana. Ensin meinasin, etten edes mene tänään aamulla puntarille, mutta se olisi ollut itsensä huijaamista. Päätin nyt ottaa viiden päivän proteiinipäiväputken ja sitoutua taas uuteen ruokavalioon. Herkkupäivät kuuluvat ohjelmaan sitten joskus marraskuussa, kun tavoitepaino on toivottavasti saavutettu ja Dukan niitä suosittelee. Siihen asti yritän nyt entistä kovemmin pysyä kovana.

Eilen kävin kyllä kuntosalilla, joten pisteet siitä! Lisäksi kävin salin jälkeen ystävän kanssa ravintolassa syömässä, missä otin (listan ainoan) salaatin. Lisäksi tuunasin sitä kevyemmäksi, eli sipulirenkaat ja leipäkuutiot pyysin jätettäväksi pois, samoin kuin majoneesin. Lopputulos oli juuri oikeanlainen ja Dukanin oppien mukainen, lisäksi makukin oli kohdallaan.

Saa syödä hyvin

Tein äsken lihapullia päästä keksimälläni reseptillä ja tuli hyviä. Mikä mahtavinta, olivat Dukanin oppien mukaisia ja maistuvat muillekin kuin mulle. Alla resepti, jos tykkäätte koittaa.

Lihapullat Mielikauniin tyyliin

400 g vähärasvaista naudan jauhelihaa
1 kananmuna
salaattijuustokuutioita maun mukaan (3 % rasvaa)
mausteita maun mukaan
(sinappista kurkkusalaattia pikkuisen)

Lämmitä uuni 200-asteiseksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Pyörittele pihvejä ja paista uunissa leivinpaperin päällä 15-20 minuuttia. Nauti hyvällä omallatunnolla.



Tuon sinappisen kurkkusalaatin laitoin sulkuihin siksi, että sitä ei voi varsinaisesti suositella laitettavaksi sekaan, mutta lienee pienissä määrin ok. Dukan kirjoittaa kirjassaan, että maustekurkkuja ja sinappia voi käyttää hieman mausteena, joten tätä soveltamalla päätin, että sinappinen kurkkusalaatti on pienenä määränä ok. Se myös tuo noihin lihapulliin hiukan lisää makua. Olivat hyviä ja helppoja tehdä.

Tänään pääsen ukkokullan kanssa elokuviin kaksin, kun mun vanhemmat suostuivat pienen vikinän ja vinkunan jälkeen lapsenvahdeiksi. Jippiaijee! Mennään katsomaan, kun ikikuuma Brad Pitt pistää zombieita matalaksi. Tällä kertaa en ajatellut ottaa evääksi paketillista lihaa, mutta jos nyt Pepsi Maxia kuitenkin. Ihanaa päästä jonnekin kodin ulkopuolelle ihan pariskuntana eikä vain äitinä ja isänä aina. (Tässä kohtaa vinkki kaikille isovanhemmille ja muille lapsiperheiden läheisille: tuppautukaa hoitamaan niitä lapsia, tarjotkaa vanhemmille aikaa aikuisten jutuille, kysykää, että "haluaisitteko lähteä muutamaksi tunniksi johonkin, me voitaisiin katsoa lapsia tänään"). Kiitos. ;D

Haluaisin tässä välissä myös suositella Nuoren Dukanetten blogia, jossa hän on esitellyt hyvin Dukan-dieetin alkuvaiheita. Itse ainakin tykkään kovasti lueskella muiden samaa ruokavaliota noudattavien blogeja, koska niistä voi saada hyviä vinkkejä ja muutenkin vertaistukea. Ja se mut Dukan-dieettiin innostanut blogi on tämä, joka tosin päivittyy varsin hitaasti. On silti maininnan arvoinen, koska ilman sitä mä en olisi ryhtynyt tähän hankkeeseen enkä pudottanut jo reilua viittä ylikiloa. Ootteko te törmänneet joihinkin mahtaviin blogeihin, joita haluaisitte suositella? Erityisesti Dukan-aiheiset kiinnostaa, mutta muutkin painonhallintablogit. Vaikka eipä sillä, mulla on niitä suosikeissa jo monta ja ihan huippuja kaikki :)

Dukanin kirja ja oma "true weight"

Proteiinipäivän lounas: kanakastiketta 4 % ruokakermalla (tosin en tiedä, olisiko tuo ruokakerma ollut sallittua), kananmuna sekä raejuustoa.

Mä viittaan aika usein tässä blogissa Dukanin kirjaan, mutten ole koskaan tainnut kirjoittaa varsinaiseen postaukseen, mikä se sellainen kirja oikein on. Eli siis kyseessä on suomennettu versio Pierre Dukanin alkuperäisteoksesta. Tämä opus kulkee nimellä Dukan dieetti. Itse olen omani lainannut kirjastosta ja suosittelisin muidenkin kiinnostuneiden tekemään niin, koska tuo kirja on aika... nooo, miten sen nyt sanoisi nätisti... Aika jaaritteleva. Siinä on hulluna tekstiä ja ne faktat pitää poimia jostain sieltä tekstin seasta. Mutta ilman sitä en toisaalta olisi päässyt tässä projektissa alkuun, joten menkööt. Googlasin kiinnostuneille ja ekana tuli Adlibriksen linkki. 

  

Varsinainen lähtölaukaus tälle mun hankkeelle oli Dukanin nettisivut. Siellä oli nimittäin näppärä laskuri, johon syötettiin kaikenlaisia tietoja itsestä aina vaakalukemista laihdutushistoriaan. Sitten se laskuri laski, mikä on oma "true weight" ja missä ajassa sinne pitäisi päästä. Se laski myös valmiiksi kaikkien eri Dukan-dieetin vaiheiden aikataulun ja innosti mua tarttumaan toimeen. Jos napostelee tai kiinnostaa, laske omasi ja katso, innostutko sinäkin :) (Tähän väliin pieni salaisuus: tuosta linkistä rekisteröidytään johonkin, mutta mä en koskaan halua rekisteröityä juuri mihinkään, joten täytin siihen vanhat tiedot ja mm. toimimattoman meiliosoitteen, hups).

Mitäpä sitten tälle mun ruokaremontille tänään kuuluu? Noh, remontti voi hyvin, eli olen syönyt kuten pitääkin ja voinut vahvasti. Ainoa miinus on pieni plussa, eli edelleen paino jumittaa ja on jämähtänyt aavistuksen korkeammalle kuin pari päivää sitten. Tosin en ole siitä vieläkään huolissani, sillä taitaa liittyä akkain vaivoihin. Jotenkin puntarilukemat eivät niin edes huolestuta, kun tietää syövänsä uuden ruokavalion mukaan. En ole itseäni lihottanut proteiinilla tällaiseksi hyllyväksi kasaksi, joten niin kauan kuin pysyn kaukana herkuista ja höttöhiilareista (tai tällä hetkellä hiilareista melkein ylipäätään), niin olen iloinen. 

Olenko muuten kertonut, että lähden Espanjaan parin viikon kuluttua? Saatiin majoitus järjestymään veloituksetta ja lennot halvalla, joten sinne. Mies jää tekemään töitä kotiin ja hoitamaan meidän koiraa, meitsi nappaa skidit mukaan ja menee sinne kyläilemään. Voipi olla pienoinen haaste ruokavaliolle, mutta aion selvitä kunnialla. Saa sitä nimittäin proteiinia Espanjastakin.

Jumi, jumi, jumi: IIK!

Lounaaksi vihersalaattia, kalkkunaleikkeleitä sekä tonnikalaa. Huuhdellaan alas runsaalla vedellä. Jälkkäriksi (mitäpä muuta kuin aina hyvää) Pepsi Maxia. <3

 

Nyt taisi katketa jatkuva miinusputki, sillä 81,9 kg:ssa käväissyt paino nousi salaattipäivän jälkeen 82,2 kg:hen ja proteiinipäivän jälkeen se oli käsittämättömästi 82,6 kg. O'ou, ou nou! Mutta ei hätää, kyllä se siitä taas laskee. Tänään on kasvis- + proteiinipäivä ja jännityksellä odotan huomisen vaakalukemia. Jos meinaa alkaa kohoamaan, niin täytynee palata siihen 5/5-rytmiin, koska sillä tuntui tippuvan tehokkaammin.

  

Tehokkaat proteiinipäivät

Lounas proteiinipäivänä.

 

Eilen oli kasvis- + proteiinipäivä, eli söin proteiinia ja sen kylkeen salaattia. Lounaaksi olin tehnyt kukkakaalijauhelihapaistosta uunissa (eli kukkakaalia keitettynä ja muusattuna, jauhelihaa paistettuna, sekaan pari raakaa kananmunaa ja mausteita, uunissa 200 asteessa puolisen tuntia), päivälliseksi söin salaattia ja tonnikalaa, välipaloina rahkaa. Niin eikö se paino sitten ollutkin 300 g plussalla tänään aamulla, bläh. Dukan sanoo kirjassaankin, että kasvis+prodepäivät voivat näkyä plussana vaa'alla, sillä kroppa ottaa kaiken mahdollisen irti niistä rehuista. Ja että se kyllä lähtee taas proteiinipäivien ansiosta pois. Onneksi se lukee siinä kirjassa, niin tiedän aina jo odottaa hetkellisiä plussalukemiakin.

Tänään on onneksi taas proteiinipäivä, joten huomenna vaaka tuskin näyttää ainakaan plussaa. Tuolta mun blogin yläreunasta näkee, että alaspäin ollaan joka tapauksessa menossa. Se maaginen 68 kg:n rajapyykki häämöttää tulevaisuudessa. Ensin tähtään tuonne alle 80 kg:n, sit iloitsen seiskalla alkavista lukemista ja lopuksi tuulettelen niitä kutosella alkavia.

Tänään huomasin ekaa kertaa vaatteissa, että jotain on tapahtunut. Ennen mulle sopineet Lindexin L-kokoiset joustofarkut (eli mitkä lie jegginssit tms) tuntuvat pyörivän jaloissa. Tai kyllä ne vielä hetken menevät, kunhan muistaa nostella ylöspäin. Näin tän just pitääkin mennä :) Toivottavasti kohta pääsen blokkaamaan vaatekaapista niitä jättirättejä ja lahjoittamaan ne eteenpäin. Ei enää koskaan niihin! 

Aiheen vierestä: unelmien talo olikin vähän jotain muuta

Sallinette pienen poikkeamisen dieettaamisaiheesta. Nimittäin me asutaan sen verran pienessä omakotitalossa, että olisi käyttöä lisäneliöille. Ei tosin kyllä etsitä uutta kotia, koska tykätään tästä nykyisestä muuten. Laajentamaan varmaan joudutaan joskus, mutta sekin on niin pirun kallista, että oksat pois. Bongasin tuossa viikonloppuna myynti-ilmoituksen omakotitalosta, jossa olisi ollut neliöitä just sopivasti meille ja hintakin oli ihan ok. Kävin siellä eilen illalla ja olin kyllä vaikuttunut: asunnon alakerta oli avara, makkareita oli ruhtinaalliset kolme ja mikä ihaninta, siellä oli sellainen siisti, laatoitettu kellari. Kellarissakin oli kaksi vierashuoneeksi/askartelutilaksi/kirjastoksi/miksi lie sopivaa lämpöistä huonetta, mukavan kokoinen kodinhoitohuone, iso kylppäri POREALTAALLA ja viihtyisä sauna. Olin siinä sitten itsekseni aika vaikuttunut siitä: kyllä kelpaisi meidän perheelle. Tosin samalla mietin, että jotain mätäähän tässä on. Välittäjä oli tietty ihan, että "monien mahdollisuuksien talo" ja "tämä menee nopeasti". Lupasi lähettää kuntotarkastusraportin ja mä lupasin tutustua siihen.

Tänään sain sen raportin ja voi tsiiiiiisus, mikä pommi se kämppä on. Raportissa luki, että kasvustoa on vähän siellä sun täällä, se kylppäri pitää purkaa kokonaan, on jotain vajoamaa ja mitä lie. Että se siitä unelmakämpästä. Jännä, että tuollaisia asuntoja voi kuitenkin ihan sujuvasti kaupata. Siellä se on tietystikin myynnissä edelleen. Ehkä joku tee se ihan itse -mies/nainen saisi siitä jotain järkevää, mutta en mä vaan uskaltaisi.

Onko kellään kokemusta rintamamiestalon laajentamisesta? Tosin ei me vielä olla ryhtymässä hommiin, kun hoitelen ipanoita kotona ja ylimääräistä pätäkkää ei ole. Mutta jos vaikka joskus viiden vuoden päästä.

Voiko tämä olla näin helppoa?

Aika jännittävää. Sitä on taistellut melkein koko aikuisikänsä ylipainoa vastaan ja ollut tyytymätön itseensä. Aina tuttuihin törmätessä miettinyt, että onko heidän ensimmäinen ajatuksensa, "onpas se taas lihonnut". Vaatekaupassa pukeutunut lähinnä siihen, mikä mahtuu eikä siihen, mistä eniten tykkää. Ja sitten yht'äkkiä sitä innostuu jostain dieetistä, joka toimii kuin ihmeen kaupalla. Kiloja tippuu, senttejä karisee, vaatteet istuvat paremmin. Itsetunto kohoaa. Vaikka kukaan ei edes huomaisi mun vielä laihtuneen, itse tiedän tehneeni vain uuden ruokavalion mukaisia valintoja ja olen siitä ylpeä. (Sellaisella hyvällä tavalla, en mitenkään nenä pystyssä). Kun tapaan tuttuja, en ajattele ensiksi ylikilojani vaan korkeintaan sitä, että onneksi olen saanut otettua itseäni niskasta kiinni.

Tänään vaaka näytti 81,9 kg. Se on lähes 6 kg vähemmän kuin aloittaessani Dukanin opit. Vielä olisi vajaa 14 kg pudotettavaa. Nyt mä tiedän, että se lähtee ja tiedän myöskin sen, ettei matka ole järjettömän tuskainen.

Nyt noudatan cruisailuvaihetta 1/1-rytmillä, eli vuorottelen kasvis+prode ja prode-päivien kanssa. Tein yhden satsin 5/5-rytmiä ja sekin meni kyllä hyvin. Mutta ajattelin, ettei sitten vahingossakaan pääse leipiintymään, jos saa syödä rehuja joka toinen päivä.

Tasan -5 kg

Oltiin viikonloppuna lapsuudenmaisemissa kylässä. Shoppailin siellä vähän: mukaan tarttui mm. tämä toppi -70 % alella.

Sitä vaan, että nyt tämä rouvashenkilö on viisi kiloa kevyempi kuin alkukuusta. Tässähän on jopa toivoa kutistua numeron tai pari pienemmäksi vaatekoolla mitattuna. Jippiaijee!

Leffaeväänä paketti lihaa

Mulle tuli eilen ihan törkeä kiire sinne leffaan, koska halusin ehtiä ennen elokuvaa käymään Uffin 2 e -päivillä. En ollut ehtinyt myöskään syömään hetkeen ja oli aivan hullu nälkä. Mun piti hakea kaupasta rasvatonta juotavaa jogurttia tai muuta vastaavaa helppoa, mutta lähin kauppa oli Lidl ja siellä ei tosiaan ollut rasvatonta juotavaa jogurttia. Ainoat sopivat olisivat olleet 1 L purkissa ja siinä on jo liiottelua. Joten nappasin siitä kauheassa hopussa pienen paketillisen leikkeleitä ja mussutin niitä elokuvissa. Onneksi siellä oli pimeää, niin en herättänyt hämmennystä :) Elokuva oli The Way Way Back -komedia ja se oli kyllä hyvä ja viihdyttävä. Sellainen leppoisa.

Nahkaa kahdella eurolla.

Uffistakin tein löytöjä. Yleensä en löydä sieltä mitään, koska A) ne ovat useimmiten ylihinnoiteltuja ja B) siellä haisee yleensä vanhalta mummulta. Mutta eilen kaikki maksoivat 2 e/kpl eikä siellä haissut pahalta, joten pääsin penkomisen makuun. Löysin tosi kivalla pesulla varustetut H&M:n Harem-farkut (tuumakokoa 32, voivat jäädä pian isoiksi, mutta sitten pääsevät seuraavaan kotiin), reiden puoliväliin ulottuvat tyylikkäät shortsit sekä mustan NAHKAlaukun, joka oli ihan iskussa vielä. Sen nahkalaukun tosin ostin vain koska en halunnut kantaa rumaa keltaista muovikassia kaupungilla :) Mutta aina sitä on hyvälle klassiselle nahkakassille käyttöä :)

NIIN ja vaakakin näytti tänäkin aamuna piirun verran vähemmän. Nyt pudotusta on 4.4 kg kuun alusta!

Hemmottelua kutistuvalle keholle

Dukan käskee syömään cruisailuvaiheessa 2 rkl kauraleseitä päivässä. Yleensä sekoitan ne rahkaan, mutta eilen illalla laitoin kalkkunaleikkeen päälle raejuustoa ja leseitä, rullasin patukaksi ja söin. Hyvin upposivat!

 

Mun elämä on tällä hetkellä hyvin pitkälti lasten tarpeista huolehtimista ja kodin hoitoa. Välillä on sellaisia päiviä, että kuopus kiljuu kurkku suorana suunnilleen koko päivän ja mua "vähän" väsyttää. Nyt tällaista huutokautta on kestänyt sen verran pitkään, että tunsin olevani hemmottelun tarpeessa. Sain hommattua lastenhoitajan keskellä päivää ja suuntasin kulkuni kauneus- ja hemmotteluhoitoon. Sain maata 75 minuuttia siinä laverilla kuunnellen jonkun suihkulähdevehkeen liplatusta ja panhuilumusaa (okei, nämä vähän häiritsivät, mutta kestin kuin nainen). Samalla mua hierottiin selästä aromaattisilla öljyillä ja sen jälkeen kasvoille laitettiin kaikenmaailman tököttejä ja naamioita, sekä hierottiin vähän väliä. Teki hyyyyyyyvääääääää ja voin suositella lämpimästi ihan kaikille pientä hemmottelua. Hullun kalliitahan nuo ovat, mutta joskus vaan pitää pihistää kaikesta muusta ja panostaa itseensä. Olkoon se sitten vaikka palkinto tästä hyvin alkaneesta ruokaremontista tai siitä, että ylipäätään jaksan hoitaa noita meidän rakkauden hedelmiä 24/7 menettämättä järkeäni. ;)

Tänään on muutenkin todellinen luksuspäivä. Suuntaan nimittäin miehen töiden jälkeen takaisin kaupungille, jossa odottaa mun hyvä ystävä. Normaalisti menisimme sushille, mutta koska se ei sovi mun tämänhetkiseen ruokavalioon, niin skippaamme syömiset ja suuntaamme suoraan leffaan. Tänään on Finnkinossa Superpäivä, eli liput maksoivat 6.50 (normaalisti aivan sairaan kalliita, 11 e). Jotain komediaa me mennään töllöttämään, en edes muista leffan nimeä.

Aijuu, vaakarintamallakin tapahtuu myönteisiä asioita. Nyt on jo lähtenyt 4.3 kg. Jepujee, meitsi kutistuu. Kohta mä toivottavasti mahdun mun vaatekaapin vaatteisiin taas ;)

Pumppia salilla

 

Kävin tänään taas kuntosalilla. Jopa tykkäsin peilikuvastani, kun tsekkailin liikeratoja (tai muuten vain pällistelin itseäni, hehe). Hyvä, etten antanut hauiksille suukkoja ;) Nooo, okeiokeiokei, laardia on toki enemmän kuin Kelan puhelinlinjoilla jonoa, mutta olen menossa oikeaan suuntaan.

Salitreeni jäi tosin vähän tyngäksi. Mulla kun oli lapset lapsiparkissa, jossa saa olla vain 1,5 h. Ja mä halusin käydä infrapunasaunassa salin jälkeen sekä pestä hiukset. Mutta on kai se lyhytkin treeni parempi kuin ei treeniä ollenkaan ;) Siellä saunassa oli todellista sielunhoitoa, kun lauteilta löytyi uusin Costume. Lueskelin sitä ja haaveilin kaikista niistä ihanista vaatteista, jotka näyttävät kohta hyviltä myös mun päällä :) 

15 päivää, - 4 kg

Kappas tyttöä: aamulla vaaka näytti tasan 4 kg vähemmän kuin aloittaessani Dukan-dieetin. Olen hämmentynyt, iloinen ja toiveikas. Itsetuntoonkin tämä on jo nyt vaikuttanut, on paljon parempi fiilis itsestä eikä edes hävetä törmätä tuttuihin vuosien takaa. Tosin eipä tätä pudotusta vielä varmasti moni huomaa, mutta kohta huomaa :)

Taas alkoi ropista miinuksia

Laardikas pukeutuu usein mustaan, koska se (kuulemma) tiivistää pakettia.

Kerrankin miinusten tuleminen on myönteistä, nimittäin vaakalukemissa :) Eilen oli taas proteiinipäivä ja sen tuloksena vaakalukemat hujahtivat puolisen kiloa alaspäin. Voisin kuvitella, että proteiinitankattuani vielä neljä päivää, vaaka näyttää mukavasti vähemmän.

Melkoisen motivoivaa hommaa! Itsekurikin on säilynyt häikäisevän korkealla. Eilen meillä oli vieraita, joille leivoin raparperimansikkapiirakan. Lisäksi oli jätskiä. Ei tullut mieleen ottaa kumpaakaan. Päivälliseksi tein heille vuohenjuustoperunoita jauhelihalla, itselleni paistoin munakkaan tonnikalalla. Vähän se tietty herättää kysymyksiä ja on pölöä syödä eri ruokaa. Olkoon se kuitenkin hinta, joka mun on maksettava hyvästä vartalosta. Dieetti ei tule kasvis-proteiinipäivinä niin vahvasti esille, kun voi syödä salaattia yms.

Olen vissiin aika innoissani tästä mun tietokoneenkin mielestä: D-kirjain on jotenkin viallinen, eli sitä joutuu takomaan pohjaan ihan kunnolla. Mut sen siitä saa: "Dukan sitä", "Dukan tätä"... Kuluuhan sitä vähemmästäkin puhki :)

Edistys 0, fiilis täysi 10

Aloitin cruisailu-vaiheen 5/5-rytmillä, eli ensin viisi päivää kasviksia+proteiinia ja sitten seuraavat viisi päivää proteiinia. Tänään on viides päivä rehu+prode-ruokavaliolla ja vaakalukemat eivät ole liikahtaneet piiruakaan alaspäin. Ihme kyllä, asia ei edes hierrä yhtään. On niin voittaja-fiilis, kun en ole sortunut mihinkään ja tiedän syöneeni puhdasta, terveellistä ja järkevää ruokaa (miinus Pepsi Max, joka on niin kaukana luonnollisesta kuin vain olla voi). Uskon miinusta tulevan taas seuraavien viiden päivän aikana, jolloin lautaselta löytyy hyvin proteiinipitoista sapuskaa.

Itseluottamuskin on kohonnut onnistumisten myötä. Tänään pukeuduin lyhyisiin shortseihin pitkästä aikaa ja ne mielestäni näyttävät ihan hyviltä jopa tällaisen vähän tuhdimman rungon yllä. En tosin tiedä, ilkeäisinkö näiden kanssa lähteä kotoa mihinkään, mutta anyway :) Ehkä se tapahtuu sitten, kun vaaka näyttää alle 80 kg (eli vajaan 5 kg:n kuluttua).

Huippufiilis

Pitäisikö osallistua johonkin kokkikilpailuun? Ruoaksi paistamani naudan jauheliha-herkkusieni-kananmuna-liha"pullat" eivät ihan pysyneet koossa. Maku onneksi OK. Tässä siis koko satsi, ei yksi annos ;)

Homma jatkuu. Tosin haen vielä itselleni sopivaa rytmiä Dukanin cruisailusta: vuorottelisinko vihannes+proteiini/pelkkä proteiini-päivien kanssa vai koittaisinko tehokkaammaksi luokiteltua 5/5-rytmiä, eli viisi päivää rehuja ja proteiinia ja sit taas viisi proteiinipäivää. Jotain muitakin variaatioita asiasta oli. Tuntui vain menevän sen verran korkeaksi matematiikaksi, etteivät ne ole vielä jääneet päähän. Ehkä mä lunttaan kirjasta ja päätän sitten.

Lienisi ehkä helpointa vuorotella päivittäin. Tosin se voi tuoda hieman lisähaasteita kauppaan: kuinka ostaa juuri sen verran rehuja, että ne tulee syötyä päivän aikana? Mun muu perhe syö vihanneksia lähinnä vain, kun olen piilottanut ne jonnekin ruokaan. Ettei voi ihan senkään varaan laskea, että he syövät sitten ne ylijääneet.

Tänään en ole käynyt vaa'alla, joten tulos on mysteeri. Huomenna ajattelin kipaista sen kautta. Tulos kyllä hieman jännittää, sillä olen tainnut syödä tänään liian vähän. Nälkäkin oli, mutta meillä oli jengiä kylässä enkä jotenkin vaan kehdannut alkaa lapioimaan ruokaa suuhun. Tulee aina fiilis, että sitten pitäisi tarjota jotain vastaavaa muillekin enkä ollut varautunut siihen. Noh, onneksi tajusivat lähteä jossain vaiheessa ja mä pääsin jääkaapille.

Olen kyllä aika ylpeä mun uudesta itsestä. Nimittäin tuossa mun takana lojuu nytkin pussillinen miehen toffeekarkkeja eikä mulla ole aikomustakaan koskea niihin. Sen myönnän, että ohi kulkiessa tulee niitä vilkaistua ja ja ehkä jopa hetken harkittua muutaman syömistä, mutten ole sortunut. Jee! Näistä pienistä onnistumisista ja itsekurin hippusista se laardien alle kadonnut itsetunto ja megabeiben kroppa varmasti alkaa hiljalleen löytymään.

Tänään mun vanhemmatkin huomasivat mun hoikistuneen. Näimme viimeksi kuukausi sitten. En tosin tiedä, oliko sisko maininnut asiasta vai huomasivatko itse. Mutta lämmitti se silti :)

Onnistumisia ruokakaupassa

Tuntuu, että mun kadonneet kilot ovat lähteneet naamasta. Jos sit seuraavat lähtisivät vatsasta?

Vähänkö oli taas mukava käydä kaupassa, kun ei tullut ostettua mitään ohi listan. Mun arsetta eniten leventäneet Fazerin Sinisetkin olivat jossain tarjouksessa eikä edes tehnyt tiukkaa ohittaa niitä. Wau, meitsi rokkaa! XD

Tänään on taukopäivä liikunnasta. Ainoastaan koiran kanssa ajattelin suunnata lenkille, mutta muuten otan chillisti. Tai saatan mennä pelaamaan lentopalloa, jos ehdin ja jaksan. En kuitenkaan ihan hirveästi laskisi sen varaan, täällä on nimittäin ihan pölö ilma ja liikunta ulkona ei houkuttele mitenkään järin paljoa.

Vatsassa köllii nyt Skyrin banaanirahkaa, kupponen kahvia ja isosti vettä.

Ruokaremontti hyvässä vauhdissa: Dukanin cruisailuvaihde alkaa

Tällaisen lounaan söin eilen ennen kuntosalille menemistä. Nuo yrittimarinoidut broilerivartaat tosin taisivat olla liian rasvaisia, muttei siellä lihatiskillä ollut muutakaan kevyempää tällä kertaa. Ihan jees.

Menipä nopeasti kuusi päivää hyvin proteiinipitoisella ruokavaliolla. Kertaakaan en lipsunut. Kiloja lähti tosiaan reippaat kolme ja fiilis on hyvä. Jopa asiasta tietämätön sisko kommentoi eilen Skypessä, että "ihan kuin olisit laihtunut". En ole sille viitsinyt tästä mun uudesta projektista mainita, kun hän kyttää omia syömisiään aivan hysteerisesti ja kuvittelee olevansa joku valtava matami, vaikka on kokoa 36-38. 

Tänään suunnistan kauppaan vihannesosastolle. Aion ostaa ainakin salaattipusseja (ne valmiit ovat hurjan näppäriä), sieniä sekä jotain lihaa. Hauskaa :) 

Kuudes hyökkäyspäivä ja -3,3 kg

Kahvia pitää saada joka päivä ja mieluiten termosmukista.

 

Olen iloinen ja täynnä energiaa. No okei, ENÄÄ en ole täynnä energiaa, sillä pyöräilin kuntosalille ja takaisin (yht. 20 km) ja siinä välissä tosiaan nostelin rautaa. Mutta siis olin täynnä energiaa. Eikä nytkään ihan mikään puolikuollot olo ole. Tämä hyvin proteiinipitoinen ruokavalio toimii mulla.

Huomenna alkaakin sitten taas uusi vaihe, Dukanin cruisailu. Eli saa vetää vihanneksia ja sieniä ainakin nykyisten ruokien lisäksi. Hedelmistä en ole ihan saletti, että tulivatko ne tässä vaiheessa jo mukaan vaiko kolmannessa vaiheessa vasta.

Itsekuri on ehkä korkeammalla kuin koskaan ja into korkealla. 

Kätevä, kutistuva emäntä

Hyökkäysvaiheessa Dukan käskee syömään 1,5 rkl kauraleseitä, joista saa paistettua näppärän letun rahkan ja kananmunan avulla. Meillä oli paistinpannut kaikki pesussa, mut onnistuu se näköjään kattilallakin.

 

Tämä ja huominen päivä jäljellä hyökkäystä, eli proteiinien kiskomista kaksin käsin. Ylihuomenna saapi sitten ottaa mukaan rehuja ja mm. sieniä. Ihmeellisen vähän niitäkään on kyllä kaivannut, mutta toki myönnän, että tuovat tarpeellista vaihtelua ruokavalioon.  

Tänään oli ensimmäinen päivä, jolloin vaaka ei ollut mennyt alaspäin vain lukema oli itse asiassa vähän noussut. Edelleenkin kokonaissaldo on kuitenkin kivasti miinuksella:  2,8 kg miinusta. Uskon tuon pienen pomppauksen johtuvan eilisestä kuntosalista. Se kun kai kerää aina nesteitä lihaksiin ja se sitten taas näkyy vaa'alla. Kuntosalihommista saan kuitenkin aina niin paljon mielihyvää, ettei pieni ylöspäinpomppauskaan vedä mieltä matalaksi.

Eilen tuli vähän lesoiltuakin salilla ;) Tosin ei sitä kukaan muu varmasti huomannut, mutta itsellä oli kivaa. Nimittäin mä tykkään tehdä penkkipunnerruksia, mutten jaksa toistaiseksi kuin 2x7.5 kg + tanko 20 kg -painoilla (tosin on siinäkin sit jo yhteensä 35 kg). Eilen bongasin salilta ISOT 5 kg kiekot, jotka toivat heti näyttävyyttä mun penkkipunnerrusräpellykseen. Niiden kaveriksi laitoin sitten pienet 2,5 kg painot. Aiemmin olen nitkuttanut menemään sellaisilla pikkupainoilla. Visuaalisesti paljon näyttävämpää hommaa isommilla painoilla :D

Menee ihan käsittämättömän hyvin

Eväät ennen kuntosalia: kolme siivua naudanpaistia ja vanilja-profeel. Lieneeköhän jälkimmäinen sallittua, kun oli ihan saiiiiraaaan hyvää? Arvot siinä oli kuitenkin kohdallaan: rasvaa reippaasti sen alle 2 % ja hiilihydraatteja 6,8 %.

Voi tsiisus, kun mä tykkään tästä Dukan-hommelista. On ihan sellainen dieettihurmos päällä kuulkaas. Silloin ennen raskautta hurahdin karppaamiseen ihan samalla tavalla, mutta homma jäi tyngäksi, kun piti viettää kaikki aika pää pytyssä ja sen jälkeen teki vaan mieli Subwayn aterioita. Mutta nyt on ihan eri tavalla resursseja uusia koko ruokavalio ja pysyä siinä, joten UU JEA! 

Nyt mennään neljättä päivää Dukanin hyökkäyksellä. Painoa on lähtenyt jo 3,5 kg. Kunnon mielitekoja ei ole ollut, energiaa riittää ja kuntosalillakin jaksaa huhkia. Just äsken tulin salilta ja treenasin ihan samaan malliin kuin ennenkin. Yöllä en kyllä saanut taaskaan nukuttua kunnollta, kun en vain saanut unta, mutta sellainen mä olen: söinpä sitten levyllisen suklaata kaiken muun hötön päälle tai runsaalla proteiinilla.

Fiilis huippu! (Ja salilla oli sellaisia hunkseja treenaamassa, että nam ja maiskis!)

Taas piirun verran kevyempi!

Sitäpä vaan, että aamulla vaaka näytti 2,5 kg vähemmän kuin kolme päivää sitten. WUHUU!

Kolmatta päivää mennään: saldona jo -2 kg

Tämä hommahan mitä ilmeisemmin toimii. Ainakin tuksuturvotus on taas valumassa viemäristä alas. Uu jea! Tänään on siis kolmas Dukan-dieetin hyökkäyspäivä menossa. Aamulla vaaka näytti tasan 2 kg vähemmän kuin aloittaessani tämän 3.7., joten vauhti on mitä mainioin ja todellakin motivoiva.

Kiusauksia ei ole liiemmin tullut näiden kolmen päivän aikana. Toki välillä käy mielessä, että "jos nyt ottaisin palan tuosta" tai "pääsen yksinäni kaupungille, pitäisikö käydä Subwayssä". Ne ovat kuitenkin sellaisia ohimeneviä ajatuksia, joille on helppo sanoa ei. Täytyy vain huolehtia siitä, ettei nälkä pääse liian suureksi kiusausten äärellä.

Jotenkin musta tuntuu, että lihavuus on vähän sama kuin alkoholismi. Riippuvaisuus kohdistuu vain eri asiaan. Luultavasti sitä saa tarkkailla koko loppuikänsä syömisiä, ettei taas lähde lapasesta. Yllättävän vaikeaa on ainakin ollut lopettaa epäterveellinen syöminen, vaikken itse ole viihtynyt vartalossani enää vuosiin. Nyt on sellainen fiilis, että oksat pois: musta TULEE hoikka ja treenatun näköinen!

Tänään olin kuntosalilla ekaa kertaa aloitettuani uuden ruokavalion. Ihme kyllä, tehot eivät loppuneet. Moni sitä on varoitellut, että kun ei syö hiilihydraatteja, niin ei jaksa treenata. Onneksi jonkun verran hiilareitakin tulee tulevaisuudessa ruokavalioon, nimittäin pelkkä proteiinitankkaus alkaisi varmasti näkyä jossain vaiheessa ylös nousevien painojen koossa. Nyt ei kuitenkaan tehnyt tiukkaakaan tehdä samoilla painoilla kuin ennen: hauiksia 10 kg painoilla ja punnerruksetkin sujuvat jo suorin jaloin (tosin punnerruksia menee vain viisi kerralla ja se vika aina ihan täristen, mut olen silti aika ylpeä siitä, sillä esimerkiksi vielä viime vuonna tein punnerruksia vain polvet maassa).

2. hyökkäyspäivä Dukan-dieetin opein

Ruokavalioon kuuluvat 1,5 rkl kauraleseitä sörssättynä kananmunan ja rahkan sekaan. Kanelia iskin mausteeksi, tosin siitä en ole ihan saletti, sallitaanko se.

 

Aika huippua: ekan hyökkäyspäivän jälkeen vaaka näytti kiloa vähemmän. Nyt käynnissä on toinen hyökkäyspäivä ja odotan kyllä kieltämättä mielenkiinnolla huomista aamua. Olen kuulkaas jo oikein KAKSI päivää noudattanut uutta ruokavaliota, saanko diplomin? ;) Tänään ylitin ainakin yhden haasteen, kun olin leiponut kyläilemään tullutta ystävääni varten kääretortun. Ei kuitenkaan loppupeleissä tehnyt mitenkään erityisen tiukkaa pitäytyä kahvissa. Todellinen haaste olisi tosiaan ollut, jos olisin jäänyt yksin sen kääretortun kanssa. Nyt tosin väittäisin, että olisin selvinnyt siitäkin.

Tänään olen syönyt Skyrin vaniljarahkaa aamiaiseksi, lounaaksi kananmunan, pihvin ja raejuustoa, välipalaksi kahvia rasvattomalla maidolla ja nyt äsken vedin Skyrin mango-passionrahkan. Luultavasti on tullut syötyä hivenen liian vähän, muttei ole vain oikein tehnyt mieli tai ollut nälkä. Iltapalaksi aion kuitenkin vielä paistella tuollaisen kuvan plätyn ja siihen kylkeen ehkä jotain proteiinia myöskin.

Näin tänään myös mun raskaana olevaa ystävää. Hän oli kyllä tosi freesin näköinen sen vatsakumpunsakin kanssa. Ei voi kuin ihailla. Samalla koin pientä iloa siitä, että itse en ole raskaana vaan voin panostaa mun ruokaremonttiin kunnolla. Kaksi lasta riittää näillä näkymin meille.

1. päivä Dukan-dieetillä: HYÖKKÄYS laardin kimppuun

Lounaaksi rasvatonta raejuusto, kananmuna sekä tyylikkäästi pikimustaksi paistettu pihvi. Tässä dieetissä jopa kehotetaan juomaan Pepsi Maxia, joten se on kuin mulle tehty :P

Se on kuulkaas nyt mun ensimmäinen Dukan-päivä täydessä käynnissä. Nyt intoa on kuin pienessä pitäjässä, sillä tämähän voi ihan oikeasti jopa toimia. Tosin samaan hengenvetoon totean, että aika moni dieetti toimisi, jos sitä vain noudattaisi. Pidän nyt kynsin ja hampain kiinni Dukanin opeista, joiden toivon tuottavan tulosta sellaisella tahdilla, että se motivoi jatkamaan.

Ennen kuin terveysholistit (tai ylipäätään ketään, kuka huomaa, ettei kuvan annos ole järin järkevä) huolestuu, niin kerrottakoon, että tällaista "pelkkää proteiinia" -linjaa jatketaan vain kuusi ekaa päivää. Sitten ruokavalio monipuolistuu ja messiin tulee rehujakin. 

Vielä ei ole ollut yhtään vaikeaa. Kävin kaupassakin ja ostin muulle pesueelle jäätelöt, mutten edes harkinnut sellaisen syömistä itse. 

Syöminkeinä tänään: 

• Aamupalaksi purkki rasvatonta rahkaa ja loraus sokeritonta esanssiaspartaamisyövänaiheuttajamehukeittoa (meni ihmeen kivuttomasti alas)
• Lounaaksi kuvan annos, eli raejuustoa, kananmunaa ja pihvi
• Välipalaksi purkki Skyr meloni-passionhedelmärahkaa (tästä en tosin tiedä, onko sallittua, mutta se on ainakin makeutettu makeutusaineilla, on käytännössä rasvatonta, proteiinia on yli 10 g 100 g:ssa ja hiilihydraatteja 3,7 g/100 g)

Päivälliseksi ajattelin vetää jotain lihaa tai munaa ja iltapalaksi ehkä paistella Dukanin suositteleman kauralese-kananmunaletun.

Nyt vain sormet, varpaat ja kaikki ulonevat raajat ristiin, että sitoutuminen uuteen ruokavalioon säilyy ja tuloksia alkaa syntyä. Se dieetin viimeinen vaihe vaikuttaa jo varsin normaalilta syömisineen, ainoastaan yhtenä päivänä viikossa kiskotaan proteiinia lähiprismat tyhjiksi. Aika hullua varmasti ryhtyä moiselle dieetille, jonka alku on ainakin varsin järjetöntä proteiinimättämistä. Mutta mä olen nyt tän kroppani kanssa siinä tilassa, etten tykkää siitä YHTÄÄN ja jotain pitää tehdä.

Just eilen luin jotain naistenlehteä, jossa oli ihan mahtava lause: "Jos mikään ei muutu, mikään ei muutu". Joten muutetaan sitten kaikki :D

Tahratestissä Vanish

Kuulun Buzzadoriin, eli saan välillä Buzzattavakseni erinäisiä tuotteita. Rahaa hommasta ei saa, mutta pääsee tutustumaan uusiin tuotteisiin ja jakamaan niitä myös kavereille. Tykkään! Tällä kertaa vuorossa oli Vanishin tahranpoistotuotteet. Paketin mukana tuli myös kangaspala, johon sai hieroa erilaisia tahroja ja sitten testata, miten lähtivät pesussa.

No, mitä tykkäsin tuotteista? Aika jees, nimittäin tahrat kyllä lähtivät hienosti! Tosin olisin tykännyt enemmän tuoksuista, nämä tuotteet kun ovat tuoksuttomia. Toisaalta ymmärrän, että enemmistö jengistä ei tykkään hajuista ja siksi homma on mullekin OK.

Luultavasti näitä tulee ostettua jatkossakin, ainakin jos ovat tarjouksessa.

Nyt kyllä nolottaisi (jos nolottaisi)

 

Mä olen tällainen laihdutusturisti: testaan vähän tuota, sitten toista. Tiedän ihan hullusti eri ruokavalioista, terveellisestä syömisestä, diipadaapadaapa, mutta SILTI oon lihava. Tai ehkä just siksi. 

Eikä siitä tosiaan ole kauaa, kun suitsutin täällä alkaneeni noudattamaan Fast dieettiä, jossa 2 päivää viikosta elellään 500 kalorilla ja loput normisti. Jaksoin vähän aikaa, mutta en saanut toivottuja tuloksia tarpeeksi nopeasti, joten homma jäi hissukseen. En kyllä torppaa sitä kokonaan, mutta olin liian huoleton ja pikkuhiljaa homma kuivui kasaan. Dieettipäivää oli aina helppo siirtää ja sitten loppuviikosta tuli huomattua, että "hups, jäipäs toteuttamatta".

Nyt uusin ihastus on todellinen pikaihastus. Lueskelin eilen yhtä blogia aiheesta ja sen pohjalta päätin itsekin kokeilla. Katsotaan, katsotaan. Hain aihetta käsittelevän kirjan kirjastosta ja olen ehtinyt lukemaan siitä noin puolet. Olen oppinut, että homma alkaa vetämällä pelkkää proteiinia mun tapauksessa seitsemän päivää. Aika villiä.

Raportoin tuloksista, jääkää kanavalle ;D 

Elämä hyvä

Yksi yö näin unta mun vatsasta. Tai siis siitä, että se on iso ja KOKO maailma varmasti luulee mun olevan raskaana. Etusäkki ahdistaa mua valveillaoloaikanakin varsin reippaasti. Silti en saa itsestäni irti niin paljoa, että saisin sen lituskammaksi. Pah, ihminen on kummallinen otus.

Eilen olin pitämässä ystävien kanssa hauskaa. Päivään sisältyi niin auringonottoa uikkareissa kuin ulkona syömistä ja juomistakin. Olin kyllä varsin ihmisiksi. Ensinnäkin pyöräilin kaupungille ja takaisin (yhteensä noin 30 km ja takaisin siis keskellä yötä, aiha HC-meininkiä), ravintolassa söin salaattia (joka oli varsin hyvää) ja alkoholiakin otin kohtuudella. Eli sellainen pieni sievä päällä, muttei mitään känniä. Aamulla ei ollut krapulaa, morkkista eikä muutakaan ahdistusta. Ainoastaan pieni ylpeys siitä fillaroinnista.

Elämä ei saa olla liian ryppyotsaista.