Lähestyn seuraavaa kymmenlukua

Enää kolme kiloa, niin paino alkaa seiskalla. Olen iloinen :) Kuvassa herkutteluvälipala, teetä ja Fast Pro-fx-proteiinipatukka, nam.

Tänään juhlin mun keventymistä shoppaamalla Zarasta vaikuttavan kasan vaatteita ja yhdet älyttömän käheät niittikorkkarit. Laitan kuvaa niistä joku päivä. Aivan täydelliset, ahhhhh. Vaatteita ei kannattaisi varmasti ostaa laihduttaessa, koska nykyinen koko jää toivottavasti pian pieneksi ja uutta on mahdoton arvioida. Niinpä päädyin ostamaan sellaisia, jotka oletan olevan hyviä, vaikka kutistuisinkin pari tai kolme kokoa. Zaran vaatteet ovat kyllä niin minikokoisia, että on ylipäätään saavutus mahtua niihin. 

Jo melkein elävien kirjoissa

Torstaina yöllä iskenyt vatsatauti ja kuume on laantunut pieneksi flunssaksi. Harmittaa kyllä tuo tauti, kun sen takia mun orjallinen Superdieetin noudattaminen koki pahan kolauksen, kun en pystynyt ajattelemaankaan rahkan, vihannesten tai edes lihan syömistä. Söin ihan liian vähän ja hädintuskin ollenkaan proteiinia. Tosin eipä sillä määrällä tokikaan lihomaan päässyt, mutta pölöä, että nyt en ole noudattanut ohjeita koko kuutta viikkoa. Mielessä kummittelee tuttavan toteamus, että dieetissä onnistuu vain, jos syö kaiken mitä käsketään eikä yhtään enempää tai vähempää. 

Lisäksi ihmetyttää, vellooko tauti vielä vai mistä syystä olen tänäänkin käynyt kakomassa vessanpyttyyn nojaillen tai miksi en saanut tänään aamupalarahkasta kuin puolet syötyä ja lounaasta alle puolet. Väkisin hiipi mieleen raskauspahoinvointi, mikä ei kyllä millään muotoa kuulosta erityisen kivalta. Kahdessa lapsessa kun on tekemistä vähintäänkin riittämiin... 

Noh, uskon kuitenkin olon johtuvan tästä taudista. Jos se nyt mystisesti jatkuisi kun flunssa lähtee, niin sitten stressaan asiaa enemmän.

Hommasinpa muuten lisämotivaatiota painonpudotukseen: varasin meidän perheelle ulkomaanmatkan toukokuulle mun synttäreiden kunniaksi. Olen siellä sitten tykissä kunnossa :) Uskon vakaasti onnistuvani, sillä aloitin Superdieetin 5.1.2013 eli noin kolme viikkoa sitten ja painoa on lHtenyt jo 5 kiloa!

Tyttären synttärit peruttu

Pah ja pöh, mulle iski joku vuosisadan kuume ja vatsatauti torstaina yöllä, kun tyttären synttäreitä piti juhlia lauantaina. Vähänkö tuli kökkömutsiolo, kun laitoin perjantaina kutsutuille viestiä, että siirretään ensi viikkoon. Onneksi tytär ei vielä oikein ymmärrä viikonpäivien päälle eikä siten osaa olla pettynytkään. Nyt vaan pitää toivoa, että mä tokenen tästä ihan kohta ja ettei muu pesue saa tätä. 

Jotain positiivistakin kyllä, nimittäin paino näytti lukemaa 83,2 kg eilisen onnettomien syömisten takia ;) Tosin veikkaan, että nousee kyllä alkuun, kun pystyn taas syömään rahkaa ja muutakin aika normaalisti.

Synttärimätöt saavat odottaa vielä viikon.

Painojumi lähti

Että voi ihminen olla iloinen. Vaaka näytti aamulla lukemaa 84,1 kg eli Superdieetin ansiosta sitä on lähtenyt jo 4,3 kg. Enkä edes ole ihan täysin noudattanut ohjeita jokaikinen päivä. Liikuntaa olen harrastanut aavistuksen vähemmän, eli kolmisen kertaa viikossa salilla ja aerobiset olen hoitanut aamun sijaan iltaisin ulkoilemalla koirien kanssa. Olen myös kaksi kertaa syönyt ylimääräisen banaanin, koska oli ihan törkeä nälkä. Näin jälkikäteen ajatellen olisi toki järkevä,pää syödä vaikka rahkaa hirvittävän nälän yllättäessä, jos tässä kerran ketoosiin pyritään. Toki lähtökohtana on noudattaa ohjeita grammalleen eikä sooloilla yhtään. Kuvassa neljän päivällisn pastat yhdessä kasassa. Yllättävää kyllä, enää en edes kaipaisi enempää. Ainakaan yleensä.

Eilen iski flunssa. Nyt jännitän, iskeekö kunnolla päälle vai selviänkö vähällä. Peukut pystyyn :)

Pirun bodari

Olinpa taas salilla ja VOI MORJES,kun siellä oli porukkaa. Paahdoin siinä sitten omaa sarjaani läskin raivolla läpi. Moni liikkeistä tehdään ohjelmassa painonnostopenkillä, joten treenasin sitten siinä. Mutta kun kävin hakemassa lisää punnuksia, joku hemmetin ison kokoinen bodariukko oli ryöväämässä penkkiä. Tylysti vaan siirsi mun kamat pois. Sen verran olen kiltti ja mitä ilmeisimmin ujo, etten alkanut riehumaan, mutta kyllä korpesi. Tein sitten loput liikkeet soveltaen ja kun penkki vapautui toisaalta, siirryin sinne. Se mies tosin sai paljon anteeksi sillä, että treenasi toisen kaapin kanssa, joka on suoranainen ilo silmälle. Sai tällainen levinnyt kotirouvakin vähän silmäniloa ;)

Syömiset ovat menneet hienosti Superdieetin mukaan. Tosin vähän olen sooloillut: vaihdoin parin aterian paikkaa tänään, koska en halunnut lähteä täydellä pötsillä treenaamaan ja skippasin tänään treenejä ennen nautittavan latautumisjuoman, koska se on ihan järisyttäväntörkeänkarseanoksettavaa. Onneksi tuo kuvassakin esiintyvä Fastin Whey+ on yllättävän hyvää, maistuu veteen tehdyltä tooosi laimealta kaakaolta. Huomatkaa myös tyylikäs pussi. Onneksi en asioi treenikassin kanssa lentokentillä, voisi joutua huumekoiran nuuhkittavaksi vähintään... ;)

Paino on junnannut pari päivää lukemassa 84,8 kg. En ota stressiä, kyllä se siitä alaspäin nitkuttelee aina tuonne 70 kg:n alapuolelle. Kaikki aikanaan :)

Maailma on täynnä hyvää - nimittäin ruokaa

Jäisiä vadelmia ja Mannisen vaniljan makuista proteiinivanukasta sekoitettuna rasvattomaan maitoon. Nam.

Mun uuteen elämäntapaan eivät enää vanhat tutut herkut istu, mutta onneksi kaupat ovat pullollaan muutakin maukasta. Superdieetissä suositellaan välipalaksi Fastin proteiinivanukasta, mutta multa löytyi jo kotoa Mannisen vastaavaa, joten olen vedellyt sitä. On kyllä melkoisen hyvää. Ei tokikaan mitään Jackyä, mutta kyllä sen syöminen tuntuu ihan herkuttelulta. Tai ainakin melkein ;)

Ensi lauantaina mulla onkin edessä todellinen tulikoe, kun vietetään esikoisen 3-vuotissynttäreitä. Ensin mä leivon ison kasan herkkuja ja sitten totaalikieltäydyn niistä kaikista. Eintule olemaan helppoa, mutta aion selvitä. Sitten joskus pitkällä tulevaisuudessa voin syödä ehkä kohtuudella herkkuja, mutta niiden aika ei ole vielä. 

Itsetunto löytyy kuntosalilta

Oletteko muut huomanneet, että kun panostaa itseensä syömällä järkevästi ja liikkumalla, tuntee olevansa jotenkin parempi kuin jos vain makaisi sohvalla ja mussuttaisi typeryyksiä? Itse ainakin huomaan, että salitreenin jälkeen sitä jotenkin käveleekin enemmän rinta rottingilla. On ylpeä tekemisistään, hyvällä tavalla ylpeä siis. Nyt tässä hommassa on vielä enemmän tekemisen meininkiä, kun hörpin ennen treeniä (saiiiiiraan törkeän makuista) latautumisjuomaa, treenatessa treenijuomaa kera veden ja tuoremehun ja kuntoilun jälkeen särpin vielä palautumisjuomaa. Toivottavasti ne keventävät muutakin kuin lompakkoa ja kasvattavat lihaksia vähintään yhtä paljon kuin valmistajansa kassavirtaa ;)

Superdieetti sujuu mainiosti

Nyt on taas sellainen draivi päällä, että ylpeä saa olla. Kiloja lähtee hissukseen ja oma kroppa miellyttää päivä päivältä astetta enemmän. Ruokakaan ei maistu puulta. Onneksi mä tykkään rahkasta, raejuustosta ja vihanneksista. Lisäksi on kva, kun oikein kehotetaan lisäämään suolaa. Käytän rakeista merisuolaa, joka tuo ihanasti makua sapuskoihin ja rouskuu hampaiden välissä. Alkuun kyllä arvelutti syödä oikein tieten tahtoen suolaa, mutta Fitfarmilaiset ovat perustelleet sen niin hyvin, että menkööt. Tässähän kun ei tule mitään piilosuolaa vedettyä, kun ei syödä juustoja, leipiä tai valmisruokia. 

Liikunnasta tosin olen vähän lusmunnut. Suositeltujen neljän viikottaisen salitreenin sijaan olen urakoinut salilla vain kolme kertaa viikossa, lisäksi aamuaerobiset olen jättänyt vain pariin kokeiluun ja ulkoillut päivällä. Aineenvaihdunta tuntuu toimivan näinkin, onneksi. Kun sitten olen raahautunut aamulla lenkille, on mua aina ketuttanut, väsyttänyt ja nälättänyt koko päivän. Joten jääkööt ne muille.

Äsken tulin salilta ja oli jo vähän tekemisen meininkiä. Hiki virtasi, syke nousi korkealle ja kaloreitakin kului tunnissa mittarin mukaan mahtavat 600. Tänään teen enää vain chillin kävelylenkin koirien kanssa, huomenna voisi vähän hölkätä hissukseen. 

Innostunut, mutta väsynyt

Motivaatio painonpudotuksen suhteen on edelleen katossa, mutta on myönnettävä, että väsyttää. Ei kylläkään tämä ruokavalio oikeastaan, vaan vähän kaikki muu. Lisäksi nälkä kaihertaa ja vetää välillä vähän mieltä matalaksi. Tänään vauva on ollut kovin itkuinen ja sekin on kiristänyt vähän. Tosin nyt tuntuu jo oiiiiikein hyvältä, sillä vauva meni nukkumaan ja esikoinenkin menee kohta ;) Sitten ajattelin ottaa vielä rennommin ja surffailla vähän Fitfarmin keskustelufoorumilla.

Painonpudotustahti on hidastunut harmikseni merkittävästi. Tosin jos painoa lähtisi jatkossakin 3 kg viikossa, ei kai kukaan olisi ylipainoinen. Seuraan tarkasti lähinnä lauantain painoja, jolloin on aina takana viikko lisää painonpudotusta. Nähtäväksi jää, millaisia miinuslukemia toinen Superdieettiviikko tuo tullessaan.

Ruokoton nälkä

Aamupala, nam.

Täytyy tunnustaa, että tänään olin todella lähellä lipsumista. Sellainen kettumainen nälkä piinaa ja tekisi mieli syödä jotain ekstraa. Vähän jo tuijottelin tuossa leipäpakettia, mutta ihme kyllä, pystyin vastustamaan. Noh, reilun viikon selvisin ilman tällaista todellista mielihalutaistelua, aiemmat ovat olleet vain jotain ohimeneviä tuumauksia.

Eilen olin salilla ja sain tehtyä hienosti koko ohjelman kolme kertaa läpi. Ihme kyllä, lihakset eivät ole yhtään kipeät. Tiedä sittem, johtuuko kasasta lisäravinteita vaiko kenties venyttelystä, jonka olen aina ennen laiminlyönyt.

Viikko Superdieetillä, -3 kg sekä aviomiesketutusta

Aika hyvä tulos, kun vaaka näyttää vain viikon dieettaamisen jälkeen 3 kg vähemmän. Tosin lienevät lähinnä nesteitä, sillä senttejä ei ole karissut yhden yhtäkään. Mutta kyllä mä vielä menen kasaan, olen siitä aivan varma.

Mies otti kuppia eilen, tänään vaimoa ketuttaa.

Juuri nyt mua kyllä ottaa päähän Rakas Aviomieheni, joka kuorsaa sängyssä. Hän oli nimittäin baarissa viime yönä, tuli kotiin joskus kolmelta, jolloin koirat ilmoittivat asiasta räyhäämällä ja herättivät mut (eivät onneksi lapsia). Sitten mies kompuroi joidenkin lelujen päällä ja herätti mut taas. Ja sitten se tuli viereen haisemaan oksettavasti oluelta, pyöri siinä kuin viimeistä päivää ja lopulta nukahti niin, että mulle jäi joku millin levyinen kaistale koisia. Nuku siinä sitten hyvin, kun ei voi edes kääntyä, kun toinen haisee pullonpalautusautomaatilta. Noh, meitsi sitten nukkuikin loppuyön kovin levottomasti. Lapset heräsivät joskus vähän kuuden jälkeen. Mies ei tehnyt tietystikään elettäkään niiden hoitamiseksi, joten meitsi hyppäsi pystyyn. Nyt se kuorsaa ja haisee tuossa edelleen ja mua ottaa päähän. Sitten kun se joskus ikuisuuden kuluttua saa krapulaisen ahterinsa ylös sängystä, pitää hakea herran auto jostain kaupungilta. Ensi kerralla kyllä ehdotan, josko jäisi kavereidensa luo yöksi, niin A) mun ei tarvitse herätä keskellä yötä koirien räyhäämiseen, kun joku konttaa kotiin ja B) mun ei tarvitse lähteä yli kymmenessä pakkasasteessa raapimaan autoa, pakkaamaan lapsia toppaan ja hakemaan sitä hiivatin kärryä jostain yli 10 kilsan päästä. Niin ja C) ehkä meidän suhdekin säilyy iloisempana, kun mua ei ota toinen päähän koko yötä ja koko seuraavaa päivää.

Ei mulla muuta ;)

T: (kohta timmi) nipo vaimo

Veden kittaamista ja mielihyvää

Hyvä meininki! Paino 85,4 kg eli enää 400 g seuraavaan laihdutuspalkintoon (joka lukee listassa hajuvetenä, mutta voi olla jotain muutakin ihanaa).

Olenpas tänään tyytyväinen itseeni. Jotenkin kiva, että tahdonvoimaa löytyy ruokavalion uusimiseen kokonaan. Juuri nyt en tunne enää alemmuuttakaan mun ylipainon takia, koska mä olen ihan tosissani ottanut itseäni niskasta kiinni. Lisäksi tänään tasan kolme kiloa alle viikontakaista pienempi vaakalukemakin tsemppaa, olo on kuin onnistujalla :)

Vettä saa kyllä olla ihan jatkuvasti kittaamassa ja se taas näkyy jatkuvana vessassaramppaamisena. Mut jos ei muuta, niin tulee putsattua kroppaa sisältäpäin.

Tänään suuntaan jälleen salille. Lihaskipu oli nimittäin niin hurjaa, ettei sinne ollut vielä eilen asiaa. Ystävä on tulossa kanssa mukaan, tosin en tiedä, kuinka järkevää se on. Salilla kun ei liiemmin kerkeä mitään turisemaan enkä toisaalta kehtaa luukuttaa musaa kuulokkeissa, kun on seuraa. Mutta kokeillaan. Jos menee vain lätisemiseksi, niin pitää seuraavat tärskyt sopia vaikka saunaan.

Tsemppiä kaikille muillekin, nyt me onnistutaan!

Muskelit tulessa

Toissapäiväinen kuntosalitreeni tuntuu yhä lihaksissa. Eli todistettavasti jossain tuolla laardien alla on myös lihaksia. Mahtavaa! Huomenna sama uusiksi, tänään vielä annan kropan palautua.

Vaaka oli tänään samassa lukemassa kuin eilen. Nälkä on kiusannut tänäänkin ihan kunnolla, mutta uskon, että kroppa tottuu kyllä eikä kohta enää kilju lisää ruokaa. Tänään nälkä kski voimalla - missäs muuallakaan - kuin ruokakaupassa, mutta ihmeen kaupalla ei edes tehnyt mieli ostaa mitään dieetistä poikkeavaa.

Lisäksi sain äsken mahtavia uutisia! Mun äiti leikattiin tänään ja hän tuossa jo soitteli päässeensä osastolle. Kovin oli tokkurainen, mutta leikkaus oli mennyt hyvin ja selvisi rinnan osapoistolla. Nyt sitten pari viikkoa odotetaan tuloksia, onko levinnyt imusolmukkeisiin vai selvittäisiinkö vain sädehoidolla. Tai no, "vain" sädehoidolla, mutta kyllä se sentään stytostaatit voittaa.

Neljäs Superdieettipäivä pulkassa

Tänään on ollut enemmän nälkä kuin eilen, jolloin se tunne riivasi vain satunnaisesti. Onneksi nälkä on siedettävää eikä ole mitenkään nääntynyt olo. Ruokaa syödään näin ekalla viikolla suhteellisen runsaasti ja säännöllisesti, mutta se vaan katoaa jonnekin vatsamakkaroiden alle ja tulee nälkä. Yhtään en kuitenkaan ole lipsunut eikä liiemmin ole onneksi käynyt mielessäkään.

Huomenna pomppaan taas heti aamulla uteliaana puntarille. Kun nyt vaan malttaisi ensin nukkua yön ;) Motivaatio on huipussaan!

Miinusta vaa'alla

Jes, tänään vaakalukema oli 85,5 kg eli -400 g eilisestä ja lähestulkoon 3 kg lauantaisesta!

Salillakin kävin eilen. Sain kyllä hienosti tuntumaan, kun viime aikoina oon vähän enemmän palloillut salilla ja tuskastellut,mkun en saa itsestäni irti. Oli muuten JOKUNEN muu tyyppi siellä kanssa, huhhuh, tammikuu on ihmeellistä aikaa... XD

Suursyömärillä nälkä

Siinäpä komia lounaani, varsin proteiinipitoinen ja kieltämättä herkullinen.

 

Että mä tykkään siitä, kun joku pro on laatinut mulle ruokaohjeet. Kun kokeilin jo sitä "josko mä vaikka vahingossa laihtuisin 20 kg" -tekniikkaa ja paisuin vaan. Nyt määrätietoisena painan eteenpäin kuin muuli suossa ja tulosta on odotettavissa. Tosin vielä tämä ei tunnu rankalta ollenkaan eikä ole käynyt pienessä mielessäkään lähteä sooloilemaan. Jos nyt jotain nurinaa pitäisi keksiä, niin välillä pääsee nälkä iskemään. Tosin eipä tuo haittaa, sitä tunnetta kun en ole toviin tuntenutkaan. Enkä kyllä ymmärrä, miksi välillä voi tulla nälkä, kun annoskoot ovat kuvan kaltaisia, melkoisen massiivisia. Eikä se nälkä ole mitenkään järin suurta, pientä kaiverrusta mahanpohjassa. 

Tänään haluaisin mennä kuntosalille. Kurkku on ollut useamman päivän kipeä, mutta se kiusaa vain aamuisin ja öisin, joten eipä tuo taida haitata. Kuumeisena en tietystikään lähtisi edes pohtimaan salille menemistä, mutta pieni yököhä ei toivottavasti liiemmin ole vaaraksi?

Superdieetin ensimmäinen virallinen päivä...

... ja paino on jo laskenut parisen kiloa lauantaiaamun lukemista, jolloin aloin noudattaa ohjeita. Tänään puntarilla komeili lukema 85,9 kg, kun se vielä eilen oli 86,4 kg ja lauantaina 88,4 kg. Eli se hyvä mun aiemmissa huonoissa syömistottumuksissa oli, että kun alkaa syömään fiksusti, tulosta tulee nopsaan.

Kohta puntarille

Mulla on sellainen olo, että tänään aamulla vaaka voisi näyttää mukavasti vähemmän, kun on jotenkin kevyempi olo. Tosin vasta yksi päivä Superdieettiä takana, mutta siihen päälle useampi aika järkevä omatoiminen ruokailupäivä.

Vitsit mä kyllä varmaan petyn, jos vaakalukema ei ole mennyt alaspäin. Mutta toisaalta, kyllä tässä vielä on matkaa jäljellä.

LISÄYS klo 9:50:

Kyllä vaan, vaaka näytti kivempaa lukemaa kuin eilen. Melkein 1,5 kg vähemmän :)

Mahtipössis

Saatatte miettiä, että "ah, mikä ihanan näyttävä ja kulinaristinen annos" - tai ehkä ette, mutta uskokaa tai älkää, tuo makaroni/naudanliha/kaaliannos oli melkoisen maukasta ja täyttävää. Tuli myös samalla pieni itsetuntoboosti tuota syödessä, kun olo oli kuin fitnessurheilijalla konsanaan ;) No joo, sellaisen kropan saadakseen pitäisi toki tehdä muutakin kuin syödä fiksu ateria tai kulkea salilla ihmetellen, missä uuden ohjelman liikkeet kuuluisi tehdä. Mut hei, askel kerrallaan (ja ei, en ole tähtäämässä fitnessurheilijaksi, vaikka toki jonkun timmin mimmin kropan ottaisin ihan samantien).

Superdieetti alkaa virallisesti vasta ylihuomenna, mutta lälläslää, mulla maanantai onkin jo kolmas päivä :)

Kyllä lähtee

Aamupirtelö mun suosikkimukissa.

Älkää nyt pelästykö, en ole liittynyt mihinkään Palvotaan Juttaa -lahkoon, MUTTA olen aika vakuuttunut, että tällä ruokavaliolla kyllä laihtuu. Olen nyt noudattanut sitä päivän ja olo on ensinnäkin erittäin tyytyväinen muhin itseeni ja toisaalta innostuneen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Mähän nimittäin näytän jokaisena tulevana kesänä äärimmäisen upealta myös bikineissä, en häpeä vatsamakkaroita saunassa (koska kohta mulla ei niitä ole) enkä arastele tavata tuttuja vuosien takaa. Toki välillä hiipii mieleen, että mitä jos toivonkin liikoja ja joudun pettymään. Uskon kuitenkin vahvasti, että läskistä on mahdollista päästä eroon myös minun. Ja on kiva, kun ammattilainen on laatinut ruokavalion, eikä mun tarvitse itse vaivata sillä päätäni ollenkaan.

Se, mikä Superdieetissä on vähintäänkin kyseenalaista, on suuri lisäravinnemömmöjen määrä. Toki sanotaan, että ilmankin laihtuu. Ja tokihan laihtuu, erityisesti jos aiempi ruokavalio on ollut kuin mulla, eli suklaata kuin leipää ja höttöhiilareita heti, kun lapset vähän kiukuttelevat, pyykkivuori romahtaa korista lattialle tai joku muu juttu on inasen pielessä.

Mä niiiiiiin onnistun ja odotan jo innolla, että saan raportoida siitä teille.

Varaslähtö Superdieettiin

Maanantaina pitäisi vasta aloittaa, mutta meitsi aloitti jo tänään. Tuntuu hassulta ajatukselta aloittaa vasta jonain määriteltynä päivänä, kun kerran on jo ohjeet ja kiloja paaaaaaljon karistettavana. Tässä ollaan kuitenkin tekemässä elämäntaparemonttia enkä suhtaudu Superdieettiin sen nimen mukaisesti, eli jonain pikakuurina bikinikuntoon. Tosin toki haaveilen, että kilot katoavat jotenkin maagisesti -hups vaan- ja olen kyllä asettanut itselleni ne kovat tavoitteet, kun aion karistaa 15-20 kg toukokuun puoliväliin mennessä.

(Klassisesti) maanantaita odottaessa

Maanantaina nimittäin alkaa Superdieetti. Jaiks. Tänään sinne foorumille tuli ohjeet ruokavalion ja treenien suhteen. Aikamoinen sekametelisoppa näin alkuun, mutta jahka pääsen tutustumaan ajan kanssa, niin hyvää tulee. Olen kyllä aika innoissani jotenkin, enkä vähiten ilmeisen aktiivisen foorumin takia.

Muutenkin menee oikein kivasti. Ipanat ovat nukkuneet kunnioittavan hyvin öitänsä viime aikoina, joten mäkin olen saanut levättyä. Kuopuskin nukkui useamman KOKONAISEN yön putkeen, mikä on ihan ihmeellistä. Viime yönä tosin jouduin imettämään pojan keskellä yötä, mutta ei auta valittaa. Nyt vain toivon, ettei ota yötankkausta taas tavaksi.

Ostinpa muuten itselleni - myönnän, että nolottaa - selluliitinpoistokoneen. Joo. Varmasti toimii ja ens kesänä mun kropassa ei ole piiruakaan sellua. No okeiokeiokei, ihan järjetöntähän tämä on, mutta kaikkea pitää kokeilla. Mä en tykkää mun pyllystä ja ehkä säännöllinen muhkuroiden hieronta yhdistettynä järkevään ruokavalioon ja treeneihin voisi tuottaa tulosta. Jos niin käy, niin lupaan laittaa ennen ja jälkeen -ahterikuvat pällisteltäviksenne sitten aikanaan ;D

Riesana päänsärky

Onnistuinpa imuroimaan Hoplopista (jota ystäväni kutsuu leikkisästi Basillibingoksi) jonkun metkan flunssan, johon kuuluu kimurantti kurkkusärky ja varsin jomottava pääkipu. Mutta en anna sen ketuttaa tämän enempää: oikeastaan valtavan hyvä aika saada flunssa, koska nyt on vasta 3. päivä ja 7.päivä alkaa määrätietoinen kilojenkaristusurakka. En toki flunssan turvin kisko naamaan herkkuja oikealla ja vasemmalla kädellä, mutta salille en ole nyt mennyt ollenkaan. Uskon, että siitä lystistä pääsee nauttimaan ihan kunnolla taas ensi viikosta alkaen.

Lupaus uudelle vuodelle

Tänä vuonna minä OTAN itseäni niskasta kiinni, alan laihduttaa järjestelmällisesti ja näytän ihan mielettömältä beibeltä mun kolmekymppissynttäreillä toukokuussa. Asetin varsin massiivisen tavoitteenkin itselleni: painan touko-/kesäkuussa noin 70 kg.

Jaa, mitenkä tämän uhoni sitten toteutan? Tiedän, että ketokarppaamalla kiloja karisisi verrattain helposti, mutta itsekuri ei ole riittänyt siihen tällä hetkellä. Olen aina tovin jaksanut noudattaa karppioppeja, mutta sitten olen alkanut lipsumaan. Sillä tavalla kun ei liiemmin laihdu, jos vetää runsasproteiinista, -rasvaista JA -hiilihydraattista ruokaa. ;)

Bodycampin ohjeitakin yritin noudattaa. Ohjeet olivat tosi hyvät ja selkeät (erityisesti ruokavalio-ohjeet, saliohjeissa oli vähän selvittelemistä liikkeissä). En kuitenkaan onnistunut, koska en saanut itse itsestäni tarpeeksi irti. Tarvitsen ympärilleni muitakin samassa suossa rämpiviä, aktiivista keskustelua, motivointia, ohjeita, uusia ideoita...

Niinpä viimeisenä oljenkortenani ilmoittauduin mukaan Fitfarmin Superdieettiin. Oikeastaan kaikki lähti mun tutusta, joka onnistui Jutan ohjeiden avulla laihduttamaan 25 kg puolessa vuodessa. Tiukka puristus se kyllä oli, mutta perässä tullaan. Joskus vuosia sitten rekisteröidyin mukaan Jutan ilmaiseen Go fat Go -palveluun, josta en kyllä rehellisesti sanottuna liiemmin välittänyt. Se oli kovin sekavaa touhua eikä mulla kyllä ollut motivaatiotakaan tarpeeksi (eikä näin jälkeenpäin ajateltuna edes liiemmin liikakiloja). Nyt maksoin 49 e tästä 6 viikon tsemppauksesta ja ohjeistuksesta. Toivottavasti kasassa on aktiivisesti kirjoitteleva porukka, sillä juuri sitä mä kaipaan.

Ihh, jännittää. Homma alkaa 7.1.2013.