Joskus elämästä pitää nauttia

Siskolla on joku luottokortti, minkä bonuspisteillä se ostelee välillä kaikenmoista mahtavaa. Tällä kertaa se oli hommannut meille 50 euron lahjakortin ravintolaan. Katselin raflan menua netistä jo etukäteen ja nopsaan keksin, että se 50 euroa ei kyllä kovin pitkälle riitä. Mutta toisaalta, saatiin todella maukkaat sapuskat ainakin halvemmalla kuin normisti, kun maksettavaa jäi 27 euroa tuon lahjakortin päälle.

Hullun hyvää härkää, rapsakoita pottuja, maukkaita juureksia ja ihan mieletöntä sienikastiketta. OOOOOH.

Suklaakakkua ja vadelmasorbettia, om nom nom.

Että juu, ihan järkevissä kaloreissa ei kyllä eilen pysytty, vai mitäpä tuumitte mun sapuskoista? ;) Tuo liha oli kyllä mun makuun semisti liian medium, koska se oli ihan punainen ja leikatessa kudosnesteet vaan tirskuivat, mutta oli se silti hyvää :) Ja oih ja voih tuota suklaakakkua, melkein sain ruokaorgasmin ;) Siinä kyljessä oli pallo vadelmasorbettia ja sekin oli niin hyvää ja raikasta, että oksat pois. Tosin oli tuolla jälkkärillä hintaakin sitten 12 euroa, eli sietää ollakin maukasta.

Eilinen oli kyllä muistutus mulle. Että kun syö hyvää, se voisi ihan oikeasti olla hyvää. Eikä jotain edullisen kg-hinnan bulkkikamaa Cittarista, jota kauhon kurkusta alas apinan raivolla. Vaan hitaasti nautiskellen voi syödä hyvääkin, kunhan ei vain liian usein.