Tänään silmät kyllä rävähtivät apposelleen heti aamulla, kun vaakalukema oli taas kiivennyt kaikesta mun mielestäni järkevästä syömisestä huolimatta ylöspäin. BLÄÄH. Oon ollut niin iloinen, että olen vastustanut herkkuja ja syönyt ruoka-aikoina järkeviä asioita. Silti homma kusee jossain, kun kaloreita on tullut liikaa. Tänään motivaatiota ei sitten ole enää ollutkaan oikeastaan yhtään, kun ei se hemmetin lukema tunnu pienenevän edes järkevästi elämisellä. TOSIN olin eilen kuntosalilla illalla ja se kyllä voi nostattaa lukemia jopa pariksi päiväksi, kun lihaksiin kertyy nestettä. Että ehkä edes osa sitä on sellaista eikä puhdasta fläsää.
Salilla kyllä koin onnistumisen elämyksiä. Nimittäin siinä on sellainen selkälihaslaite suoraan peilin edessä. Kun niitä tekee, kroppa näyttää melkoisen lihaksikkaalta, vaikka siinä olisikin tämä +20 kg. Niinpä mä kyyläsin itseäni peilistä siinä "bodatessani" ja hymyilin sisäänpäin. Vaikka mun keskivartalo on melkoisen pöhöttynyt ja kuin keski-ikäisellä olueen menevällä miehellä/reippaasti yli puolivälin raskautta olevalla ylipainoisella naisella, niin perhana, on mulla kyllä kauniit olkapäät ;) Että huomenna voisi mennä sinne taas uudestaan nostelemaan painoja peilin eteen ;D
Miksi tuhlaisin elämäni parhaat vuodet itseni inhoamiseen? On aika päästä laardista eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat enemmänkin kuin tervetulleita :)