Hyytelömaha ja rullaava arki

Nyt alan olemaan jo melkein oma itseni, kun synnytysurakasta on viikko aikaa. On se vaan sellainen urakka, että kestää tovi toipua, vaikka pääsinkin kai helpolla. Poika on vielä toistaiseksi kova nukkumaan: syö vain ja simahtaa taas koisimaan. Kokemuksesta tiedän, että meno muuttuu suunnilleen parin viikon iässä. Nautin nyt vielä tästä lungimmasta viikosta, kohta saan vain haaveilla päiväunista (tuskinpa esikoinen ja kuopus nimittäin vetelevät jatkossa tirsoja samaan aikaan).

Kroppa on... noh, kuin olisin edelleen raskaana. Tiedän, normisettiä, sillä vastahan tässä oltiin raskaana. Vatsa on kyllä pienempi kuin tovi sitten, mutta kyllä mä vielä ihan raskaana olevasta kävisin. Hissukseen, hissukseen. Tunnustan, suklaa ja herkut ovat maistuneet nyt. Ajattelin antaa itselleni tämän viikon luvan mässyttää mitä tahansa ja nyt ensi viikosta lähtien (eli huomisesta) alan katsoa vähän tarkemmin. En tosiaan siis ala vielä laihduttaa tai karppaamaan, mutta jos nyt edes jättäisin (joka toisen) suklaalevyn kauppaan ;)

Ohessa kuva kolme päivää synnytyksen jälkeen. Voisin ensi viikolla ottaa uutta ja verrata, onko tuo hyytelömaha pienentynyt yhtään.

Aijoo, ei tullut YHTÄÄN raskausarpea odotusaikana :) Paino kipusi sinne 96 kg asti ja eilen vaaka näytti 91,6 kg.