Katselin eilen suihkun peilistä mun taikinaista, röpelöistä kroppaa, joka on kyllä tehnyt tehtävänsä upeasti (eli kantanut onnistuneesti kaksi upeaa lasta sellaiset 9 kk, saanut heidät suosiolla pihalle ja ruokkinutkin heitä ilman korvikkeita), NIIN ei se kyllä mikään nätti näky enää ole. Toki raskausaika on vielä niin lähellä, ettei ihmekään, ettei tässä ihan missään sixpack-kunnossa olla. Mutta pakkoko sitä on olla tuommoista masentavaa hyllyvää taikinaa. Vaatteet päällä näytän edes osittain ihmiseltä, mutta kun kuorii kerrokset pois, ei ole paljoa nättiä sanottavaa. Blääh.
Niinpä haluaisin päästä liikkumaan. En nyt mitään repivää liikuntaa heti alkuun, mutta tahtoisin jo lähteä jonnekin hikiselle joraustunnille. Se toisi mulle iloista fiilistä ja tuntisin itseni ehkä joksikin muuksikin kuin kasaksi pullaa. Mutta tietoa ei ole, että saako sitä jo alkaa harrastamaan vai pitäisikö odottaa suosiolla jälkitarkastukseen asti? Se on suunnilleen kuukauden kuluttua, eli ei sentään kuukausien päässä. Kävely- ja vaunulenkkejä olen kyllä jo tehnytkin, mutta janoaisin jo enemmän.
Netti tulvii neuvoja, mutta jotenkin en haluaisi luottaa keskustelupalstoihin. Neuvolaan en ilkeä tästä oikein soittaa, kun sinne soitellaan tärkeämmistä asioista. Ehkä mä vain menen jonnekin tanssitunnille ja joraan fiiliksen mukaan, välttelen valtavia pomppimisia tai suunnanvaihdoksia. Kaipa sen huomaa, jos alakerta repeää tai muuta kivaa ;D
Miksi tuhlaisin elämäni parhaat vuodet itseni inhoamiseen? On aika päästä laardista eroon.
Kokeile crossingia salilla. Ei siis crossing-tuntia vaan ihan itsekseen. Se nostaa hien nopeasti ja tehoaa sekä ylä- että alakroppaan. :)
VastaaPoistaÄläkä kiirehdi, raskauskilot on raskauskiloja eikä ne taianomaisesti katoa. :)