Vähän hidastui tämä painonpudotus, kun vaaka näyttää lukemaa 82,5 kg. Ehkä se on jumissa. Tosin tähän jumiin ei patterinvaihto auta. Noh, pitää vaan jatkaa Dukanin opeilla ja uskoa, että joskus se siitä soljuu alaspäin.
Eniten riesaa kuitenkin aiheuttaa mun huonounisuus. Joskus harvoin nukun öisin hyvin, mutta nyt on taas tullut valvottua tuntikausia muun perheen nukkuessa. Toissayönä en ensin meinannut saada unta ja sen lisäksi heräilin pitkin yötä JA valvoin pitkiä aikoja. Viime yönä taas nukahdin aika nopeasti ja nukuin hyvin muutaman tunnin, sitten kahdelta olin ihan hereillä enkä vaan saanut unta millään. Yritin sitten siellä sängyssä pyöriessäni tehdä jotain hemmetin rentoutumisharjoituksia, olla stressaamatta, ajatella iloisia, olla ajattelematta yms... Nyt vähän väsyttää. Joten kahvia koneistoon.
Viikonloppuna mulla koittaa ihan kissanpäivät! Nimittäin ehdotin miehelle, josko hän menisi lasten kanssa mummulaan yöksi ja saisin ihan koko kodin itselleni. Ja ihme kyllä, sehän suostui! Jeeeeeeeee! Aion valvoa pitkään, nukkua pitkään, kulkea suunnilleen kokoajan kalsarit jalassa, syödä sohvalla, katsoa leffoja... Tehdä, mitä tekee mieli. Lisäksi varasin itselleni kampaamosta ajan hiustenleikkuuseen ja tehohoitoon, kun oli tarjouksessa. Tosin vähän hävettää mennä sinne, kun mun hiuksissa ei ole mikään järin nätti värjäys tällä hetkellä. Mut hei, oon maksava asiakas ja kampaaja saa nyt vain leikkiä, ettei huomaa sitä ;) Nimittäin jos mä otan kampaamossa tähän vielä värinkin, summa pompsahtaa jonnekin satasen yläpuolelle ja se on sit jo turhan kivuliasta näin hoitovapaalla. Että josko kaupasta jonkun kotivärin hommaisi ja iskisi päähän. Sitten työelämässä voin taas kantaa kampaajallekin enemmän rahaa... ;)
Miksi tuhlaisin elämäni parhaat vuodet itseni inhoamiseen? On aika päästä laardista eroon.
I’m baaack tsemppaamassa sua!
VastaaPoistaSaatiin 12 päivää sitten ihana poika, mutta joudun odottelemaan kuntoilun kanssa sitten ihan reilusti, koska useammasta syystä jouduttiin lopulta sektioon (hö!), vaikka miten yritin punkea vauvan luonnollisesti ulos. No, pääasia että kaikki meni lopulta hyvin. Kauheasti vaan tekisi mieli jo laittaa lenkkarit jalkaan, koska oon palautunut huippuhyvin tuohon leikkaamiseen nähden :) Mä nyt sitten puoli-kateellisena kattelen sun shortsi-lenkkikuvaa :D Ens kesänä sitten, koska siinä vaiheessa, kun mä pääsen radalle niin paree olla pidemmät housut jalassa.
Hienoa, että olit armollinen itelles pienen lipsahduksen jälkeen ja heti palasit ruotuun. Tuskin hei se Dukan itekkään on alusta asti ollut 100% syömättä mitään herkkua :D Kai seki on joskus vähän lipusunu. Ja kate middleton kans. Tosin se on ehkä syönyt viiden gramman kulman mars-patukasta ”oh dear!”.
Paljon tsemppiä sinne Espanjaan. Siellä on kyllä ihan karmean hyviä tapaksia ja cavaa. Varsinkin sitä cavaa... Toivottavasti saat siellä ihanan rusketuksen, koska se laihentaa (visuaalisesti). Ja jos et saa niin ainakin nautit lomailusta!
t. pitkä nimimerkki ja pienen täydellisen pojan superonnellinen äiti