Ripsienpidennyssetti saapui

 

Vielä ehdin tänne kirjautumaan, ennen kuin jalat irtoavat Suomen maasta :) Kuvan ripsienpidennyssetti saapui eilen (tilasin Ebaystä ja maksoi jotakuinkin 10 e postikuluineen). Mukana oli oikein opetus-cd, joka tosin oli täynnä koukerokirjaimia. Olisi saanut kivaa matskua tatskoihin, jos risukirjaimet olisivat vielä "se juttu" :) Nojoo, onneksi siinä nyt oli kuitenkin kuva ja antoi vähän osviittaa.

Sanottakoon tässä vaiheessa, ettei tätä kyllä oikein voi suositella kenellekään. Koska A) ripsien kiinnittäminen itse on aika hankalaa ja B) luultavasti ripset saa tuhottua (ainakin suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos ammattilainen pidentäisi ne). Mutta koska mä nyt en ole mikään järkevin ihminen ja tykkään säästää mitä kummallisemmissa paikoissa, niin mikä jottei.

Sain ripset liimattua ja nyt niiden kanssa on elelty yksi päivä. Ei siisteintä jälkeä ja varmaan näkyy feikkiys kilometrien päähän, mutta aion harjoitella ja tulla paremmaksi. Kaiken överin ja blingin ystävänä tokikin liimasin ripsiini ne kaikista pisimmän räpsyt, kun taas joku lungimpi tyyppi olisi saattanut ensin treenailla niillä lyhyemmillä ja sitten vasta pidentää. No OKEI, on mulla niitä lyhyitäkin, mut ulkonurkkaan piti laittaa ne överit.

Siinä ne nyt on!

Aika hauskaa :)  

Elastinen on KUUUUUMA

 

Tunsinpa itseni tuossa viikonloppuna nuoreksi. Olin nimittäin hip hop -festareilla ja siellä keski-ikä oli varmaan jotakuinkin 17 vuotta. Mäkin olin sonnustautunut genreen sopivaksi, eli oli tennaria ja vähän blingiä. Ei sentään suoralippistä lakkia, mutta anyway. Oli myös vallan hauskaa. Ihanaa jorata koko päivä, ilta ja yö, hyppiä rytmien tahdissa eikä välittää yhtään velvollisuuksista tai elää sitä normiarkeaan. Ihanaa.

Lavalle kipusi myös Elastinen. Mun blogia jo jonkin aikaa lukeneet tai mut muuten tuntevat tietävätkin, että arvostan pumpattua mieskomeutta. Sitä nyt vaan on kiva katsella, kun mies on tikissä. Ja voin sanoa, että Elastinen on. Voi MORJES kun siinä jätkässä on lihasta. Taitaa crossfit olla vallan hyvä harrastus, jos sillä pääsee tuollaiseen kondikseen. Äijä itsekin kyllä laulaa jossain biisissään, että "mies kuin veistos vai mies kuin leivos" tms. Eilisellä hölkkälenkillä kuuntelin jotain Fintelligentsin levyä ja siinäkin laulettiin terveellisistä elintavoista yhdessä biisissä. Taitaa ukko elää kuten saarnaa.

Muutenkin on tässä viime aikoina päässyt nauttimaan mieskomeudesta. Ensin ihan kotona, kun mun oma mies puki päälleen synttärilahjaksi saamansa mustan kauluspaidan. Ihan häkellyin, miten komea siitä tulikaan sen kanssa. Se oli niiiiiiiin hieno. Mun mutsi oli ostanut sen paidan H&M:stä alle 15 eurolla ja se istui kyllä hänelle mainiosti. Sit illalla katselin elokuvaa Välähdyksiä menneestä, jossa näyttelee Daniel Graig. Sitä näkyi leffassa alastomana niiiiin monia kertoja, että ihan putosin laskuista. Okei, elokuvassa oli kyllä syvempikin sanoma kuin Danielin täydelliset pakarat, mutta jo pelkästään niiden pakaroiden ansiosta suosittelen sen katsomista ;) 

Löysä hölkkää

Yksi mun ruoka- ja kuntoremontin etapeista täytetty: kehtasin mennä hölkkäämään lyhyissä shortseissa.

 

Meitsi tempaisi eilen ja lähti taas hölkkäämään. Olen pitänyt siitä vähän paussia, kun kuntosalihommat ovat vieneet mukanaan ja on tullut lähinnä käveltyä koiran kanssa. Mutta nyt salikortti on kuivumassa tämän kuukauden Espanjan reissun takia ja tokihan sitä on jotain liikuntaa päästävä harrastamaan lentopallon lisäksi. Jotenka verhosin tämän +80 kg -ruhoni lenkkivaatteisiin ja lähdin. Olivat aika niukat kuteet, kun oli LÄMMIN. Lisäksi ajattelin, että bonuksena tulisi edes kevyt päivetys.

Hyvin sujui ja oli mukavaa sekä kivutonta. Jaksoin hienosti, tosin täytyy myöntää, etten pannut pahakseni koiran haistelutaukoja. Sai vähän tasattua sykettä siinä.

Erehdyin kerran katsomaan mun jalkoja hölkätessä ja ne näyttivät vähän vitsikkäiltä päälilaardien heiluessa puolelta toiselle. Ensin ajattelin, että "apua, mitä noi kaikki ajattelee, kun tällainen läski täällä vaan hölkkää niukoissa vaatteissa". Mutta sitten tuli mieleen, että "ehkä ne ovatkin vaan iloisia siitä, että ylipäätään lähdin lenkille". Noh, tosiasiassahan kukaan ei varmasti ajattele yhtään mitään ;)

Ylihuomenna Espanjaan, hui hai :) 

Espanja kutsuu

Lomareissu Espanjan +30-asteiseen helteeseen on jo ihan nurkan takana. Olenkin tässä viime päivinä keskittynyt lähinnä pakkaamiseen. Ensin pakkasin kaikki tarvittavat, sitten aloitin karsimisen. On aika jännittävä urakka tunkea yhteen matkalaukkuun ja kahteen käsimatkatavaraan kolmen hengen tavarat melkein kolmelle viikolle. Etenkin, kun ottaa huomioon Norwegianin 20 kg painorajan siinä matkalaukussa. Itse ajattelin pärjätä muutamalla mekolla ja ipanoillekin otan vain vähän vaatteita. Jynssään niitä sitten jossain lavuaarissa käsisaippualla ;)

Dukan-dieetistä on toisinaan harmillisesti lipsuttu, mutta enimmäkseen olen kuitenkin noudattanut sitä. Paino on pysynyt lukemassa 82.5 kg. Veikkaan, että Espanjassa on jopa helpompi noudattaa sitä, koska olen tarkemmin "valvovien silmien alla". Olen sen verran vaahdonnut tästä mun matkaseuralaisille (vanhemmille ja siskolle), että veikkaan heidän tutkailevan kiinnostuneina mun lautasten sisältöä. Lisäksi itsekseni en tule pääsemään oikeastaan mihinkään eikä tuolta 3,5-vuotiaalta esikoiseltani todellakaan syödä mitään herkkuja salassa. Oikein hyvä :)

Mies jää talo- ja koiravahdiksi. Sitä tulee kyllä saletisti vähän ikävä.

Pahoittelut siis pienestä blogihiljaisuudesta, joka seuraa varmaan piakkoin. En tiedä, miten pääsen siellä nettiin. Tulen kyllä takaisin linjoille heti viimeistään kotiuduttuani.

Uudet suosikkihousut

Kivasti istuvat pöksyt. Vähän liian lyhyet, mutta kohta alkaa muutenkin saapaskausi :)

Uskaltaakohan näin blogien kultakautena hehkuttaa jotain löytöä? Nimittäin kyseessä ei ole minkäänsortin markkinointiyhteistyö, olen vain kovin iloinen mun uusista pöksyistä. Eli kyseessä on ne mun eilen Seppälästä ostamat pöksyt. Hintaa oli jotain 39 euroa, mutta Cityshopparikortilla sai vähän alea ja summaksi jäi muistaakseni 31 euroa.

Tuo paita taas, sillä on jopa pieni tarinansa. Nimittäin näin tuollaisen paidan jonkun naisen päällä. Siinä oli niin hyvä sanoma, että jäin pohtimaan sitä. Mäkin kun haluaisin olla timmi katseidenkääntäjä, joka rakastaa itseään ja kroppaansa. Niin miksi en eläisi niin? Kun tekee hyviä valintoja, ne vievät aina kohti sitä itseä, joka haluaisi olla. (Hyvä tietty jeesustella jotain tällaista maanantaina, kun viikonloppuna on syönyt välillä kuin sohvaperuna).

Sitten näin tuon paidan alessa jossain (olisikohan ollut KappAhl), niin ostin. Nyt mä levitän tätä ilosanomaa kulkiessani tuolla kylillä. Ehkä joku muukin jää sitä miettimään.

Ihmeen virkeänä olen muutenkin tänään, vaikka on tullut nukuttua hyvin huonosti viimeiset neljä yötä muistaakseni. En vain saa unta. Ensin pyörin tuntikausia sängyssä, sitten nukahdan hetkeksi vain herätäkseni uudestaan pyörimään. Melatomiinia olen vetänyt kohta parisen kuukautta, muttei se auta mitään. Toissapäivänä ostin apteekista jotain toista vapaakauppalääkettä, joka sisälsi ainakin valeriaanaa. Siinä on oikein kolmio kyljessä ja sanotaan, ettei ole asiaa rattiin heti sen ottamisen jälkeen. Noh, kahden yön kokemuksen perusteella luotto sitäkään kohtaan ei ole järin suuri. Mutta seuraillaan, seuraillaan. Voi kunpa oppisin nukkumaan yöni.

Paluu arkeen

Viikonloppu tuli otettua rennosti, valitettavasti vähän ruokailujenkin suhteen. Nyt on toisaalta taas motivaatio kohdallaan syödä hyvin, sillä eivät ne pienet lipsumiset tuoneet mitään suurta mielihyvää, joten ihan yhtä hyvin sitä voi syödä järkevästi ja näyttää joka päivä astetta paremmalta.

Tulipa ihan irc-galleria-ajat mieleen, kun poseerasin omalle kädelle ;)

Kävin muuten vähän ostoksillakin eilen. Hommasin itselleni Seppälästä uudet mustat hienot housut. Koko oli 42 ja veikkaan, että jäävät lähitulevaisuudessa isoiksi. Nautin niistä nyt niin kauan, kuin istuvat. Sitten lahjoitan ne äidille :)

Lisäksi ostin tummanvaaleaa (vaaleantummaa?) hiusväriä, jos vähän laittaisi raitoja. Tylsää olla ihan kokoblondi, etenkin, kun juurikasvu muistuttaa enemmän tien väriä kuin Marilyn Monroeta.

Viikonloppu ihan vain minuna itsenäni

Tykkään väreistä, kuten voi ehkä päätellä ;)

Nyt on sellainen luksusviikonloppu menossa, ettette uskokaan. Vaikka perhe on mulle kaikki kaikessa, voin kertoa, että on melkoisen ihanaa olla kotona IHAN yksin. Tehdä just niitä juttuja, mitä tykkää ja just silloin, kuin tykkää. Yöllä voi valvoa halutessaan, koska aamulla saa nukkua. Päivällä voi syödä vaikka sohvalla, hillua ja röhnätä just omaan tahtiin. Niiiiiiiiin kivaa.

Mies ja lapset siis lähtivät tänään anoppilaan viikonlopuksi. Meitsi kurvasi heti leffavuokraamon kautta, josta hain parikin lättyä illan vietoksi. Warm Bodies tuli jo katsottua ja se oli kyllä aika kiva, vaikka genre olikin jotain aivan käsittämätöntä: kauhuromantiikkaa. Eihän se tietty millään muotoa uskottava ollut, mutta kyllä viihdytti. Unelmien pelikenttä odottelee vielä vuoroaan. Sen ajattelin katsoa huomenna herättyäni. Iiiiiiiihanaa.

Hyvä pössis, mahtifiilis. :) (Ja sellaisella hyvällä tavalla ikävä muuta pesuetta).

Uniongelmia ja painojumi

Vähän hidastui tämä painonpudotus, kun vaaka näyttää lukemaa 82,5 kg. Ehkä se on jumissa. Tosin tähän jumiin ei patterinvaihto auta. Noh, pitää vaan jatkaa Dukanin opeilla ja uskoa, että joskus se siitä soljuu alaspäin.

Eniten riesaa kuitenkin aiheuttaa mun huonounisuus. Joskus harvoin nukun öisin hyvin, mutta nyt on taas tullut valvottua tuntikausia muun perheen nukkuessa. Toissayönä en ensin meinannut saada unta ja sen lisäksi heräilin pitkin yötä JA valvoin pitkiä aikoja. Viime yönä taas nukahdin aika nopeasti ja nukuin hyvin muutaman tunnin, sitten kahdelta olin ihan hereillä enkä vaan saanut unta millään. Yritin sitten siellä sängyssä pyöriessäni tehdä jotain hemmetin rentoutumisharjoituksia, olla stressaamatta, ajatella iloisia, olla ajattelematta yms... Nyt vähän väsyttää. Joten kahvia koneistoon.

Viikonloppuna mulla koittaa ihan kissanpäivät! Nimittäin ehdotin miehelle, josko hän menisi lasten kanssa mummulaan yöksi ja saisin ihan koko kodin itselleni. Ja ihme kyllä, sehän suostui! Jeeeeeeeee! Aion valvoa pitkään, nukkua pitkään, kulkea suunnilleen kokoajan kalsarit jalassa, syödä sohvalla, katsoa leffoja... Tehdä, mitä tekee mieli. Lisäksi varasin itselleni kampaamosta ajan hiustenleikkuuseen ja tehohoitoon, kun oli tarjouksessa. Tosin vähän hävettää mennä sinne, kun mun hiuksissa ei ole mikään järin nätti värjäys tällä hetkellä. Mut hei, oon maksava asiakas ja kampaaja saa nyt vain leikkiä, ettei huomaa sitä ;) Nimittäin jos mä otan kampaamossa tähän vielä värinkin, summa pompsahtaa jonnekin satasen yläpuolelle ja se on sit jo turhan kivuliasta näin hoitovapaalla. Että josko kaupasta jonkun kotivärin hommaisi ja iskisi päähän. Sitten työelämässä voin taas kantaa kampaajallekin enemmän rahaa... ;)