Olen lisännyt liikuntapalettiini sauvakävelyn, koska harrastin aiemmin liian vähän aerobista liikuntaa. Kuntosalilla käyn sellaiset 3 kertaa viikossa, juoksemassa joskus ja muuten rauhallista köpöttelyä koiran kanssa. Koiralenkitykset vaan ovat alkaneet käydä tässä vuosien aikana sen verran tylsiksi, että jotain uutta piti keksiä. Juostessa mun syke nousee helposti kenties liiankin korkealle, kävellessä taas ei tarpeeksi. Hommasin kävelysauvat Vapaa Valinnasta (maksoivat muistaakseni noin 14 euroa) ja lähdin kävelemään. Panostan siinä ryhtiin, oikeaan tekniikkaan ja vauhtiin. Askellan määrätietoisesti eteenpäin, samoan metsiä, kiipeän mäkiä, paahdan tasaisilla kaduilla. Vaihtelevaa liikuntaa siis. Olen pitänyt sykevyötä mukana, koska aktiivisuusmittari palkitsee parhaiten sillä tavalla. Eilen tein taas tunnin lenkin ja kaloreita kului mittarin mukaan 526. Aika hyvin tunnin treenistä, joka oli oikeasti mukavaa! :) Suosittelen!
Kävin myös maanantaina työterveyshuollon kautta ravintoterapeutilla juttelemassa. Vein hänelle mun ruokapäiväkirjan ruodittavaksi. Hän tuomitsi nuo 5:2-dieettiräpellykset ja sanoi, että järkevintä on syödä tasaisesti pitkin päivää ja mun kokoisen maksimissaan 1600 kcal päivässä. Jos tulee pitkiä paastokausia, kroppa menee sekaisin. Tiedä sitten, mikä on totuus. Mä en ainakaan selkeästi ole sitä löytänyt, koska vaaka ei ole ollut enää toviin mun kaveri. Sellaisen ongelmakohdan hän ainakin löysi mun syömisistä, että en syö päivällistä ollenkaan ja sen takia voi sitten tulla tehtyä huonoja valintoja illalla. Päivällinen voi kuulemma olla keitto tai vaikka puuroa raejuustolla. Jälkimmäistä syön usein jo aamuisin, joten se olisi ainakin helppo nauttia myös töiden jälkeen.
Miksi tuhlaisin elämäni parhaat vuodet itseni inhoamiseen? On aika päästä laardista eroon.
Laiton sulle haasteen blogiini.
VastaaPoista