Eilen oli äitienpäivä, joten silloin ruokavalio oli kyllä... öh... aika tuhti vähintäänkin. Ihana mies oli leiponut kokonaisen kermakakun mansikoilla ja sitä tulikin nautittua pitkin päivää. Niin hyvää.
Muuten olen syönyt järkevästi. Suorastaan hämmentävän järkevästi. Paino ei kyllä liiku oikein mihinkään, mutta eipä ole noussutkaan. Salilla olen käynyt niin ahkerasti, että ihan kuin pientä kiristymistä olisi peilistä nähtävissä. Järkevintä olisi ottaa mittoja, mutta mäpäs en ole saanut aikaiseksi. Ajattelen, että kyllä sen sitten farkuista alkaa huomaamaan, kun kiristymistä tapahtuu.
Lauantaina oli yläkroppapäivä salilla. Meni hienosti, vaikka esimerkiksi vipunostot sivuille ja eteen olivatkin aika raskaita jotenkin. Mutta kivaa, kun huomaa kehittyvänsä ja ettei jää painoissa kauheasti miesten painoille. Harmi vaan, ettei tämä painojennostelu taida tuoda mulle sitä haluamaani kroppaa. Voimaa on, mutta se on piilossa jossain kaiken tämän massan alla.
Tänään illalla menen personal trainerin pakeille. Vielä on kaksi kertaa jäljellä treenikertoja hänen kanssaan. Olisinpa rikas, niin voisin ostaa enemmän XD
Miksi tuhlaisin elämäni parhaat vuodet itseni inhoamiseen? On aika päästä laardista eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat enemmänkin kuin tervetulleita :)