keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Mukiteline


Tuohon saa meinaan komeasti teemukin jemmattua samalla, kun katselee TV:tä. Toisinaan vatsan päällä keikkuu myös lasillinen Pepsi Maxia.

Mittasin äsken navanympäryksenkin ja se oli kunnioitettavat 117 cm. Raskausviikkoja on nyt koossa 35 + 3.

Syömiset ovat olleet ihan hunningolla jostain syytä, ei ole yhtään kiinnostanut tarkkailla niitä, vaikka juuri nyt pitäisi kiinnostaa. Onneksi esikoinen jää tämän päivän jälkeen pois päivähoidosta, niin hän on kanssani päivisin enkä siis voi mässyttää sopimattomia. Olkoon hän mun oma pieni personal trainer tai ainakin vähintäänkin ravintoterapeutti ;)

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Siitä tietää olevansa ISO...

... kun L-kokoinen heijastinliivi ei mahdu enää kiinni. :O

Suunnilleen kuukausi vielä laskettuun aikaan. Kyllä mä sen liivin vielä kiinni saan, tosin siinä taitaa mennä tovi. XD

tiistai 21. helmikuuta 2012

Chilliä!

Työt loppuivat ja nyt meitsi saa vain möllöttää, kasvatella vatsaa ja kohta kasvattaa uutta ihmistä. Jännittävää. Kiva päästä taas miettimään muita juttuja kuin deadlineja, asiakkaiden toiveita, työkavereiden toiveita, työpaikkaruokalan lounastarjontaa yms :D Tosin jossain mielessä duunissa pääsee kyllä helpommalla, heh.

Kävin tänään taas neuvolassa. Edellisellä kerralla painoa oli lähtenyt, nyt sitä oli tullut oikein olan takaa lisää. Puuh.

Niin ja alla vielä tilanne, miltä meitsi näyttää nyt.

torstai 16. helmikuuta 2012

Apua, ostin tukiaismekon!

Harhauduin jossain tekemisenpuutteessa tilaamaan nettiputiikista mekon, jota ajattelin käyttäväni kesällä juhlissa tai sellaisina päivinä, jolloin haluaa pukeutua nätisti. Se maksoi 9 euroa ja näytti kuvassa oikein kivalta, joten tilasin. Tänään se sitten saapui ja voi APUA, ihan karsea kolttu. Yritin hakea teille kuvaa nettiputiikin sivuilta, muttei niitä ollut siellä enää myynnissä. Ensinnäkin, se on ihan älyttömän lyhyt (vesiraja vilkkuu, whoa!), kangas on käytännössä läpinäkyvää (kirjaimellisesti läpi näkyy) ja helmassa olevat frillat ovat kaikkea muuta kuin elegantteja (tuli mieleen sirkuspuudelin pörrö). Että sellaisia heräteostoksia :) Onneksi sen voi vielä palauttaa.

Tosin en muutenkaan tiedä, kuinka fiksua mun on ostella vaatteita. Tähtäimessä on kuitenkin tiputtaa merkittävästi kiloja (siis näiden raskaudessa hankittujen lisäksi) ja kutistua ihan eri kuosiin. Toisaalta, en tykkää myöskään elää "sit kun" -elämää.

Olen enää huomisen töissä ja sitten jään toistaiseksi määräämättömäksi ajaksi pois. Tuntuu aika uskomattomalta. Vastahan mä olin edellisestä äitiyslomalla ja hoitovapaalla, en ehtinyt tässä välissä edes leipiintyä duuniin (ehdin olla puolisen vuotta töissä). Jännää tavata sitten aikanaan tämä uusi perheenjäsenemme, tosin odotan sitäkin hieman jännittyneenä, sillä tiedossa on aikamoista valvomista ja hässäkkää. Viimeksi lohdutin itseäni mässäämällä kaikkea epäsopivaa, mikä tietty näkyi sitten myös vaa'alla. Voi kunpa osaisin olla fiksumpi tällä kertaa.

maanantai 13. helmikuuta 2012

Äitilässytyksen ahdistama

Vaikka mä olen hyvin vahvasti raskaana, niin että mun korvaan särähtää, kun porukka käyttää termejä massu, masu, vauveli, salamatkustaja, pikkuneiti, haninpöö ja mitä näitä nyt on. Mulle tämä lapsi on rakas vauva, ei mikään lässynlässynlää, jolle pitää leperrellä tuon tuosta sellaisella äänellä, jota koiranpennutkin lähtisivät karkuun. Voitte siis varmaan kuvitella, etten ihan ollut kotonani odotusajan hieronnassa, jossa hoitaja läiskäisi mun napaan jotain hemmetin öljyä, otti mua käsistä kiinni ja sitten pyöriteltiin käsiä vatsan päällä. Voi hesus sentään. Paljon enemmän kotonani olin viime viikolla kolme kertaa lyhyemmässä ja ainakin saman verran halvemmassa hieronnassa, jossa riuskaotteinen hieroja möyhensi niskaa ja selkää, taisi vain jollain lauseella viitata raskauteen ja sain ihan vain olla hieronnan kohde.

Mitä painoasioihin tulee, niin penkin alle on mennyt tässä viime päivät. On tullut syötyä liikaa ja tehtyä huonoja valintoja, mm. tänään kärsin kroonisesta laskiaispullahimosta ja tein sitten sellaisia pirulaisia. Tekemisen lisäksi myös söin niitä. Juuh. Huomenna neuvolaan vaa'alle. Voi olla itsestään ylpeä.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Ihmishapankaali

Että mä ihmettelen ihmisiä, jotka ovat happamia tylsimyksiä, eivät vastaa tervehdykseen tai katso edes silmiin. Törmäsin taas tällaiseen ihmishapankaaliin tänään, kun vein esikoisen hoitoon. Ajatelkaas, seisottiin samassa eteisessä, katsoin häntä silmiin ja sanoin "Huomenta!". Niin se urpo katsoo vaan poispäin eikä sano mitään. Sen lapsista tulee varmasti tosi sosiaalisia ja hyväkäytöksisiä.

Mitä mun syömisiin tulee, niin eilen oli kerrassaan pölö päivä. Nousin jotenkin vissiin väärällä jalalla, kun ketutti heti aamusta alkaen :O Tuli syötyäkin ihan miten sattui. Tai siis aamiainen oli järkevä (puuroa, rasvatonta maitoa) ja lounaskin oli järkevä (paljon salaattia, vähän perunamuusia ja jauhelihakastiketta, kylkeen viipale tummaa leipää ja lasi rasvatonta maitoa). Mut sitten se kaikki siinä välissä, huoh. Ei ollut järkevää ja sokerit olivatkin illalla reippaasti koholla.

Onneksi tänään fiilis oli ihan eri jo aamulla enkä ole yhtään äksy. Mahtia.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Pientä shoppinkia

Rahatilanne on tässä kuussa poikkeuksellisen huono, sillä tipuin saikun takia Kelan saikkurahoille. Käytännössä se tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että työnantaja miinusta palkasta ison siivun ja nyt odottelen, saanko jotain Kelasta vai mikä meininki. Palkkaa odotellessa siis.

Siitä huolimatta piristin itseäni vähän ostoksilla. The Body Shopista hommasin uuden Chocomania-vartalovoin, koska se tuntui jo kaupassa ihanan tuhdilta voiteelta. Mä en kovin mielelläni ottaisi raskausarpia, joten tykkään länträtä rasvoilla, voiteilla ja öljyillä. Tiedä sitten, auttavatko: esikoisen odotusaika ei jättänyt kuin pari pientä arpea rintamusosastolle, toivottavasti tämä menee samalla tavalla. Tosin olen lukenut, että se liittyy lähinnä geeneihin ja ihotyyppiin, ei niinkään omiin tekemisiin. Mut ei tässä ainakaan häviä kuin vähän aikaa ja rahaa, joten jatkan länträämistä. Tuo The Body Shopin voide ei tuoksu mun nenään kylläkään järin hyvältä, mutta tuntuu iholla kivalta, joten saa hajunsa anteeksi.


Kuva; Saara Sarvas @ Lily

Äsken tilasin puolestaan pitkään etsimäni nude-korkkarit. Olen jotenkin himoinnut sellaisia jo pitkään, muttei ole osunut silmään sopivia. Tein vasta tilauksen, joten käytännön kokemusta ei näistä ole. Mutta toivottavasti ajavat asiansa ja pääsevät käyttöön viimeistään ensi kesänä hyvien ystävien häissä.